Guinea-Bissaun kielet
| Guinea-Bissaun kielet | |
|---|---|
 Kriolinkielisiä julisteita | |
| Viralliset | portugali |
| Tunnustetut | badyara, banyum, balantakielet, bassari, bayot, biafada, bijago, fulani, jola-felupe, jola-fonyi, kasanga, kobiana, mandinka, manjak, mankanya, sua, nalu, papel, soninke |
| Arkikieli | Guinea-Bissaun kreoli |
| Vieraat kielet | ranska, englanti |
| Viittomakieli | guineabissaulainen viittomakieli |
| Näppäimistöasettelu | |
Vaikka Guinea-Bissau on pieni maa, siellä on useita eri etnisiä ryhmiä, jotka puhuvat omia kieliään. Ainoa virallinen kieli on siirtomaa-ajalta periytyvä portugali, jota puhutaan pääasiassa toisena kielenä. Äidinkielisiä puhujia on vähän, ja käyttö rajoittuu älyllisen ja poliittisen eliitin piiriin. Se on kuitenkin hallituksen ja kansallisen viestinnän sekä koulutuksen pääasiallinen kieli. Kaikkiaan vain 14 prosenttia asukkaista puhuu tavallista portugalia, kun taas portugalipohjaista Guinea-Bissaun kreolia eli kriolia, joka on käytännössä maan lingua franca, osaa 44 prosenttia väestöstä.[1] Kreolin käyttöala laajenee edelleen, mutta myös dekreolisaatiota tapahtuu.[2]
Guinea-Bissaun maaseudun asukkaat puhuvat omia afrikkalaisia kieliään, joista tärkeimpiä ovat 16 prosentin puhuma fulani, 14 prosentin puhuma balanta, seitsemän prosentin mandinka, viiden prosentin manjak, kolmen prosentin papel ja prosentin felupe.[2][3] Monet puhuvat useampaa kuin yhtä kieltä, eikä alkuperäisiä afrikkalaisia kieliä syrjitä niiden alhaisemmasta asemasta huolimatta.[2]
Ranskaa opetetaan Guinea-Bissaussa vieraana kielenä kouluissa, koska kaikki naapurimaat ovat ranskankielisiä. Guinea-Bissau on myös La Francophonien täysjäsen.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Guinea Bissau Republic cciei.org. Arkistoitu 31.1.2021. Viitattu 15.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Língua e desenvolvimento: O caso da Guiné-Bissau repositorio.ul.pt. Viitattu 16.1.2023. (portugaliksi)
- ↑ Ethnologue: Crioulo, Upper Guinea ethnologue.org. Viitattu 16.1.2023. (englanniksi)
