Guifré el Pilós
Guifré el Pilós (n. 840-897) oli katalonialainen kreivi joka eli 800-luvun loppupuolella. Hänen valtakautensa aikana Katalonian hallinto kehittyi löyhästä feodaaliyhteiskunnasta perinnöllisen aatelin hallitsemaksi kreivikunnaksi. Ennen hänen aikaansa karolingit nimittivät uuden Barcelonan kreivin kulloistenkin mieltymysten mukaan, mutta Guifré el Pilósin seuraajaksi tuli hänen poikansa. Kehitys johti siihen, että Borrell II katkaisi siteet frankkeihin kokonaan. Tämän takia nykyiset katalonialaiset nationalistit kunnioittavat Guifré el Pilósia yhtenä kansakuntansa isistä.
Guifré el Pilósista tuli Urgellin ja Cerdanyan kreivi frankkikuningas Kaarle Kaljupään päätöksellä vuonna 870, ja Barcelonan ja Gironan kreivi vuonna 878. Hänen merkittävin saavutuksensa oli Katalonian keskiosien asuttaminen ja selvän rajalinjan luominen muslimien ja kristittyjen hallitsemien alueiden välille. Raja kulki Llobregat- ja Segre-jokien välistä vedenjakajaa pitkin. Hän perusti luostarin Ripolliin ja palautti piispanistuimen Vicin hiippakuntaan. Hän kuoli Navesin taistelussa vuonna 897, ja hänen läänityksensä jaettiin hänen poikiensa kesken. Tästä alkoi Katalonan perinnöllinen maa-aateli.[1]
Guifré el Pilós on haudattu perustamaansa Ripellin luostariin.[2]
Legendan mukaan Katalonian lipun punaiset raidat tulevat Ludvig Hurskaan sormista, jotka tahraantuivat haavoittuneen kreivin vereen ja vetivät juovat kultaiseen kilpeen.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Guifré el Pilós Tv3 Catalunya. Arkistoitu 5.4.2014. Viitattu 1.4.2014.
- ↑ a b Guifré el Pilós: El mite fundador Lluitadors. Viitattu 1.4.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Guifré el Pilós Wikimedia Commonsissa
- Guifré el Pilós (Arkistoitu – Internet Archive) Mirat enrere Collection Catala Sempre
| ||||||||||||||
