Gudmund Laurinpoika

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kihlakunnantuomari Gudmund Larssonin sinetti. Gudmund ei käyttänyt isänsä sinettiä, vaan vaimonsa Malin Arvidsdotterin.

Gudmund Laurinpoika (ruots. Gudmund Larsson, k. 1537) oli 1500-luvulla elänyt hauholainen rälssimies ja kihlakunnantuomari. Gudmundin isä oli porvoolainen rälssimies Lasse kauppias. Gudmund oli naimisissa Hyvikkälän isännän Arvid Olavinpojan (k. 1495) tyttären Malinin kanssa. Ensimmäisen kerran Gudmund mainitaan lähteissä vuonna 1507 Viipurin linnanpäällikön palvelijana. Samana vuonna valtionhoitaja Svante Niilonpoika nimitti hänet Hollolan kihlakunnanvoudiksi.[1]

Konflikti Hauhon kirkolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gudmund ja hänen isänsä Lasse hyökkäsivät entisen voudin Henrik Stenssonin palvelijan kimppuun Hauhon kirkolla 1500-luvun alussa.

Gudmund osallistui isänsä Lassen kanssa välienselvittelyyn Hämeen linnan entisen voudin Henrik Stenssonin kanssa joskus vuosien 1505 ja 1511 välillä. Henrikiltä on säilynyt valituskirje[2], jonka mukaan Henrik oli lampuotinsa luona Hauhon (tai Tuuloksen) kirkolla Annan päivän aattona. Henrik oli rukoilemassa kirkkomaalla seuranaan vain keihästä kantanut renki. Heidän lisäkseen kirkolla oli vain vanha saksalainen palkkasoturi Jacob Lothernikht, joka oli matkalla Pyhän Jaakon kirkolle Renkoon.[3]

Henrikin ollessa astumassa ulos kirkosta paikalle saapui reellä Gudmundin isä Lasse kauppias palvelijansa kanssa aseet kädessään. Hyökkääjät yrittivät ampua entistä voutia varsijousella, mutta Henrik tarttui palvelijansa keihääseen ja iski sen tylpällä päällä Lassea selkään, minkä seurauksena Lasse pakeni paikalta. Hyökkäyksen taustalla oli riita siemenviljasta, jonka Henrik oli voutina ollessaan lainannut Lassen lampuodille, ja jonka Henrikin palvelija oli väkisin käynyt hakemassa takaisin.

Seuraavana päivänä Henrik oli taas Hauhon kirkossa viettämässä messua. Sinä päivänä Gudmund ja hänen isänsä Lasse tulivat kirkolle, kumpikin täyteen haarniskaan pukeutuneena. Miehet hyökkäsivät kirkkoon, mutta Henrik oli jo ehtinyt lähteä pappilaan. Lasse ja hänen poikansa pieksivät hänen sijaansa kirkkomaalla olleen Henrikin palvelijan ja veivät hänen hilparinsa. Tapauksen jälkeen Lasse lähti Viipuriin valittamaan linnanherra Erik Turessonille Henrikin varastaneen hänen viljaansa ja hyökänneen hänen kimppuunsa kirkkotiellä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Seppo Suvanto: Hauhon, Luopioisten, Tuuloksen historia 1. Keskiaika. Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen kunnat, 1985. ISBN 951-99026-5-1.
  1. Suvanto 1985, s. 741–746.
  2. DF 6696, viitattu 23.11.2017.
  3. Suvanto 1985, s. 744–746.