Guarana

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Guarana
Paullinia cupana - Köhler–s Medizinal-Pflanzen-234.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Putkilokasvit, Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit, Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset, Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset, Magnoliopsida
Lahko: Sapindales
Heimo: Saippuamarjakasvit, Sapindaceae
Suku: Paullinia
Laji: cupana
Kaksiosainen nimi
Paullinia cupana
Kunth.[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Guarana Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Guarana Commonsissa

Guarana[2] (Paullinia cupana) on saippuamarjakasvien heimoon kuuluva pieni puu tai pensas, joka on kotoisin Etelä-Amerikasta. Sen kasvualue on pääosin Orinoco-joen varrella Venezuelassa ja Amazon-virran alueella Brasiliassa.

Kasvin nimi tulee guaraní-heimosta, joka on käyttänyt sitä poistamaan nälän tunnetta. Kasvia viljellään koska sitä käytetään virvoitusjuomien valmistuksessa. Kasvissa syötäviä ovat lehdet, mehu ja siemenet. Guaranamassan valmistamiseksi kasvin siemenet korjataan talteen, jauhetaan sekä sekoitetaan veteen ja tärkkelykseen. Näin saadaan massa, joka sitten kuivataan auringossa tai savustetaan kuivaksi.[3]

Guarana sisältää kofeiinia ja muita aineosia, joilla on samanlainen piristävä vaikutus kuin kahvilla. Runsas käyttö voi aiheuttaa ylimääräisiä sydämenlyöntejä eli ekstrasystoliaa.

Brasiliassa guaranaan pohjautuvat virvoitusjuomat ovat erittäin suosittuja. 90-luvulta lähtien niitä on myyty myös Portugalissa. Pepsi pyrki, tosin huonolla menestyksellä, Josta-merkkisellä juomalla USAn guaranamarkkinoille. Coca Colalla on Brasiliassa oma merkkinsä, Kuat, mutta paikallisia myyntitilastoja johtavat brasilialaiset merkit kuten AmBev-yhtiön Guaraná Antarctica ja Guaraná Brahma sekä Guaraná Jesus.lähde?

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Piippo, Sinikka & Salo, Ulla: ”Guarana”, Mielen ja rakkauden kasvit, s. 22-23. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-28943-4.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ITIS
  2. Räty, E. & Alanko, P.: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
  3. Species of Paullinia with economic potential FAO