Grivetti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Grivetti
Cercopithecus pygerythrus00.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Kädelliset Primates
Alalahko: Haplorrhini [2]
Osalahko: Simiiformes [2]
Yläheimo: Cercopithecoidea [2]
Heimo: Vanhan maailman häntäapinat Cercopithecidae
Alaheimo: Marakattiapinat Cercopithecinae [2]
Suku: Vihermarakatit Chlorocebus
Laji: aethiops
Kaksiosainen nimi

Chlorocebus aethiops
(Linnaeus, 1758)

Synonyymit
  • Cercopithecus aethiops [2]
Grivetin levinneisyys
Grivetin levinneisyys
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Grivetti Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Grivetti Commonsissa

Grivetti[3] (Chlorocebus aethiops) on vihermarakatteihin kuuluva nisäkäslaji, jota pidettiin aiemmin sukunsa ainoana lajina. Aiemmin grivetin synonyymeinä tai alalajeina pidetyt vervetti (C. a. pygerythrus) ja tantalusmarakatti (C. a. tantalus) ovat nykyään omia lajejaan.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grivetti on 40–60 senttimetriä pitkä ja painaa noin seitsemän kilogrammaa. Sen häntä on 50–87 senttimetriä pitkä.

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grivettiä tavataan Afrikan koillisosassa Valkoisen-Niilin itäpuolella. Se elää Sudanin koillisosasta Etelä-Sudanin itäosiin, Eritreaan, Etiopian lounais- ja keskiosiin sekä Djiboutiin asti. Sen levinneisyysalue on todennäköisesti aiemmin ulottunut Niilin rantaa pitkin Egyptiin asti.[1]

Grivettikannan tiheys on korkeimmillaan jokien ja järvien rantamaisemissa, mutta laji on varsin sopeutuvainen. Sitä tavataan myös metsäisillä savanneilla, metsissä, metsien ja ruohikkomaiden välimuodossa sekä jopa kaupunkimaisilla alueilla.[1]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grivetti syö hedelmiä, siemeniä, lehtiä, kukkia ja hyönteisiä.[1] Se myös ryöstää usein ruokaa pelloilta ja puutarhoista. Se saa tarpeeksi vettä ravinnostaan, joten se juo vain harvoin.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kantoaika kestää 7 kuukautta, ja naaras saa tavallisesti yhden poikasen. Poikaset pitävät kiinni emonsa mahapuolen turkista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Butynski, T.M. & De Jong, Y.A: Chlorocebus aethiops IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2022. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.7.2022. (englanniksi)
  2. a b c d e Don E. Wilson & DeeAnn M. Reeder: Chlorocebus aethiops Mammal Species of the World. 2005. Bucknell University. Viitattu 29.10.2010. (englanniksi)
  3. Valste, Juha (päätoim.): Maailman luonto. Eläimet. Nisäkkäät 1, s. 293. Espoo: Weilin+Göös, 1998. ISBN 951-35-6493-2.
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.