Grigori Vereštšagin

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Grigori Jegorovitš Vereštšagin (ven. Григо́рий Его́рович Вере́щагин; 11. lokakuuta 185127. elokuuta 1930) oli ensimmäinen udmurttilainen runoilija, proosakirjailija ja dramaturgi.

Vereštšagin syntyi talonpojan perheeseen nykyisen Udmurtian Kezin piirin Polomin kylässä. Hän valmistui Sarapulin reaaliopistosta ja työskenteli sen jälkeen opettajana. 1800-luvun lopussa hän toimi diakonina Jelabugassa ja vuosina 1900–1927 pappina ja opettajana Jelabugan kihlakunnan Buranovon kylässä.

Vuosina 1886 ja 1889 Vereštšagin julkaisi Venäjän maantieteellisen seuran sarjassa kaksi tutkimusta udmurttien kansatieteestä. Vuosina 1895–1896 hän toimi asiantuntijana udmurttitalonpoikia vastaan suunnatussa Multanin oikeusjutussa. Lokakuun vallankumouksen jälkeen hän ryhtyi kannattamaan bolševikkeja ja osallistui vuonna 1918 udmurttien ensimmäiseen edustajakokoukseen. Vereštšaginin vuonna 1889 julkaistua runoa Čagyr, čagyr dydyke… (”Siniharmaa kyyhkynen”) pidetään ensimmäisenä alkuperäisenä udmurtinkielisenä kaunokirjallisena teoksena.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pisateli Udmurtii: Biobibliografitšeski spravotšnik, s. 90–95. Iževsk: Udmurtija, 1989. ISBN 5-7659-0131-X.
  2. Domokos, Péter: Itäisten suomalais-ugrilaisten kansojen kirjallisuudesta, s. 65. Porvoo: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1983. ISBN 951-717-305-9.