Grand-Popo
Grand-Popo tai Grand Popo[3] on kylä ja piirikunta Monon departementissa Beninissä. Se sijaitsee Guineanlahden rannalla maanteitse 57 kilometriä departementin keskuksesta Lokossasta etelään.[4] Kunnassa on 57 636 asukasta (vuonna 2013, väestönlaskenta)[5].
Grand-Popon "carrefourista" eli tienristeyksestä on matkaa maanteitse Togon rajalle 19 ja Loméen 78 kilometriä. Cotonoun keskustaan on matkaa 82 kilometriä. Beninin pääkaupunkiin Porto-Novoon on matkaa 117 kilometriä.
Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piirikunnan meren ranta on 39 kilometriä pitkä, ja se ulottuu lännessä Togon ja Beninin valtionrajalta Monon ja Atlantiquen departementtien rajalle, jossa itäinen naapuripiirikunta on Ouidah.
Grand Popon piirikunnan pinta-ala on 289 neliökilometriä. Se rajoittuu pohjoisessa Athiémèn, Comén ja Houéyogbén piirikuntiin.[6]
Pinnanmuodostukseltaan piirikunta jakautuu kolmeen alueeseen. Eteläosassa on matalaa hiekkarantaa, idässä soistunutta alankoa ja tulvatasankoja sekä lännessä ja pohjoisessa korkeampia hiekka- ja savimaita. Vesistöistä tärkein on Togon rajalla virtaava Monojoki, joka etelässä muodostaa Bouche du Roy -nimisen suistoalueen sekä 15 kilometriä pitkän Grand-Popon laguunin. Etelän hiekkasärkällä kasvaa kookospalmuja, järvi- ja suoalueella mangrovekasvillisuutta ja pohjoisessa metsäsavannia.[7]
Grand-Popon keskimääräinen korkeus on kaksi metriä merenpinnasta.[8]
Seudulla vallitsee guinealaistyyppinen subekvatoriaalinen ilmasto. Vuodenaikoja on neljä. Pitkä kuiva kausi kestää marraskuusta maaliskuuhun, pitkä sadekausi maaliskuusta heinäkuuhun, lyhyt kuiva kausi heinäkuusta syyskuuhun ja lyhyt sadekausi syyskuusta marraskuuhun.[9]
Kuuma kausi on tammikuun 15. ja toukokuun 6. välisenä aikana ja se kestää 3,7 kuukautta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on yli 31 °C. Vuoden kuumin kuukausi Grand-Popossa on maaliskuu, jolloin keskilämpötila on 32 °C ja alin lämpötila 26 °C.[10]
Viileä kausi on 6. heinäkuuta ja 12. syyskuuta välisenä aikana ja se kestää 2,2 kuukautta. Silloin vuorokauden keskilämpötila on alle 28 °C. Vuoden viilein kuukausi Grand-Popossa on elokuu, jolloin keskilämpötila on 24 °C ja ylin 28 °C.[10]
Sadekausi kestää 9,5 kuukautta, 7. helmikuuta - 21. marraskuuta, jolloin kuukauden sademäärä on vähintään 13 millimetriä. Kesäkuu on Grand-Popon sateisin kuukausi, jolloin keskimääräinen sademäärä on 140 millimetriä. Vuoden vähäsateinen kausi kestää 2,5 kuukautta, 21. marraskuusta helmikuun 7. päivään. Vähiten Grand-Popossa sataa tammikuussa, jolloin keskimääräinen sademäärä on 5 millimetriä.[10]
Ilman kosteus on suuri, 70–90 prosenttia. Joulukuusta maaliskuuhun puhaltaa kuiva ja kuuma harmattan-tuuli mantereelta. Huhtikuusta marraskuuhun mereltä puhaltavat monsuunituulet, joiden nopeus ylittää toisinaan 20 metriä sekunnissa.
Vuonna 2017 Unesco hyväksyi Monojoen suiston biosfäärialueeksi.
| Grand-Popon ilmastodiagrammi | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| T | H | M | H | T | K | H | E | S | L | M | J |
32
26
20
|
72
26
24
|
66
25
21
|
120
25
22
|
238
26
22
|
230
22
20
|
90
24
21
|
61
23
19
|
113
25
21
|
83
24
23
|
43
28
23
|
14
29
21
|
| lämpötila celsiusasteina sademäärä millimetreinä Lähde: NASA | |||||||||||
Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2003 perustettuun[11] kuntaan kuuluu seitsemän arrondissementtia ja 44 kylää[4]. Arrondissementit ovat (etäisyys maanteitse Grand-Popon Carrefourista ja väkiluku vuonna 2013):
| arrondissementti | etäisyys | asukkaita[5] |
|---|---|---|
| Adjaha | 8 km | 6 877 |
| Agoué | 13 km | 18 029 |
| Avloh | 10-16 km | 4 741 |
| Djanglanmey | 19 km | 5 828 |
| Gbéhoué | 15 km | 5 977 |
| Grand Popo | 11 739 | |
| Sazué | 17-20 km | 4 445 |
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Grand-Popon asutuksen historiassa keskeisiä ovat kolme enemmistöryhmää, xwlat, xuélat ja guenit eli minat. Nämä etniset ryhmät ovat peräisin adjojen suuremmasta etnisestä ryhmästä, joka pakeni Niilin laaksosta muuttaen ensin Tadoon (Togossa) 1300-luvulle mennessä ja sitten Aplahouéen (Beninissä) 1400-luvulla.
- Xwla (hula) tai popo -kansaa on melkein kaikkialla kunnan alueella, mutta erityisesti Grand-Popon länsipuolella ja laguunialueilla. He edustavat yli 51 prosenttia kunnan väestöstä.
- Xuéloja tai pédaheita asuu enemmäkseen alueen koillisosassa Gbéhouén alueen hiekkarannalla.
- Guenit eli minat ovat pääasiassa rannikolla, varsinkin Agouéssa ja Grand-Popossa.
Muita etnisiä ryhmiä ovat ouatchit, jotka asuttavat kunnan pohjois- ja keskusosia (Gbéhoué, Ouatchi, Lintan, Todjohoukouin, Kpovidji, Adjaha ja Sazué), kotafonit, jota löytyy Koillis-Hamlangnin kunnanosasta, Gnitosta. Aizosit asuttavat Mono-joen reunaa Koutonkondjissa Vodomeyn eteläpuolelle.
Djanglanmeyn aïzot ja kotafonit harjoittavat pääasiassa kausiviljelyä alangoilla. Rannikolla on useita etnisiä vähemmistöjä, jotka ovat tulleet Ghanasta harjoittamaan merikalastusta, ja kaikkialla asuu hausoja, joruboja ja peuhleja, jotka harjoittavat karjankasvatusta kookospalmujen varjossa.
Grand-Popon väestö kasvoi 40 335 asukkaasta vuonna 2002 57 636:een vuonna 2013, johon sisältyy 29 399 naista ja 28 237 miestä. Tämä väestö edustaa 0,576 prosenttia Beninin väkiluvusta ja 11,591 prosenttia Mono-departementin väestöstä.
Väestöstä on Beninin väestöinstituutin mukaan 779 vammaisia eli 1,35 prosenttia väestöstä. Grand-Popon kunnan väestöstä lasketaan 51,6 prosenttia asuvan taajamissa ja maaseudulla 48,4 prosenttia. Kunnan väestönkasvun nopeuden arvioitiin olevan 5,04 prosenttia vuonna 2013. Tämä oli hitaampi kuin departementin (5,17 prosenttia) ja nopeampi maan keskiarvo (3,52 prosenttia). Agoué ja Grand-Popo ovat alueen väestöltään suurimmat alueet. Vuoden 2018 Grand-Popon kunnan väkiluvuksi arvioitiin 66 444 asukasta ja vuoden 2022 76 597 asukasta.
Etnisesti Grand-Popon kuntaa hallitsevat adjat ja sukulaiskansat (67 prosenttia). Fonit ja sukulaiskansat ovat toisena (20,5 prosenttia) ja muut kieliyhteisöt edustavat muuta väestöä (joruba, mina, dendi, baatonou, peulh, dendi, yom, otamari ja niin edelleen).[12]
Uskonnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perinteistä voodoo-uskontoa harjoittaa 62,9 prosenttia väestöstä. Katolisia on 24,6 %, protestantteja 2,1 % ja muslimeja 2,0 %.[13]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Grand-Popon historia
Seutu on alun perin Hula-kansan kulttuurista ja etnistä aluetta, jonka kuningaskuntaa eurooppalaiset kauppiaat nimittivät sanalla ”Popo”. Ensimmäinen kauppasopimus Grand-Popon ja Portugalin välillä tehtiin vuonna 1533. Grand Popo (Suuri Popo) oli 1600-luvulta lähtien yksi transatlanttisen orjakaupan keskuksista. Siirtomaa-aikana Grand Popo oli aluksi tärkeä hallinnon ja kaupan keskus, mutta vuoden 1922 jälkeen sen sataman merkitys väheni Cotonoun syväsataman valmistumisen jälkeen ja seutu menetti kaupallisen merkityksensä.[14]
Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kunnan läpi kulkee Cotonoun ja Togon pääkaupungin Lomén välinen päällystetty maantie. Grand Poposta on matkaa Cotonouhun 85 kilometriä.[15]
Seudun pääelinkeino merellä ja sisävesillä harjoitettu kalastus, joka on yhä enemmin väistymässä puutarhaviljelyn tieltä. Peltoviljely tuottaa maissia ja riisiä, joita täydentää maniokki sekä viljan tuonti Togosta ja muualta ulkomailta.[16]
Kunnassa toimii 37 alakoulua, neljä yläkoulua ja lukio (vuonna 2002). Kouluverkon tilaa pidetään melko tyydyttävänä.[17] Terveyspalvelut käsittävät kunnallisen terveyskeskuksen, kuusi arrondissementtien terveyskeskusta, synnytyslaitoksen ja muutamia yksityisvastaanottoja. Suurimmat terveysongelmat ovat malaria, akuutit hengityselintulehdukset, ruoansulatuselinten sairaudet ja ripuli.[18] Vesihuolto käsittää kaivoja, porakaivoja ja vesiposteja. Kunnassa on sähköverkko ja kolme matkapuhelinverkkoa.[19] Grand Popossa on tori, joukko kauppoja, hotelleja ja muita matkailupalveluja[20].
Kansainvälinen yhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Grand-Popon ystävyyskunta on Ranskan Montgeron. Paikkakunnalla toimii vuonna 2000 rakennettu suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus Villa Karo.[21] Grand-Popossa toimii Suomen kunniakonsulaatti.[22]
Merikilpikonnien suojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Beninin rannikolla tavataan neljää lajia merkilpikonnia, joista etelänbastardikilpikonna ja merinahkakilpikonna saapuvat munimaan rannalle. Munien säilymiseen liittyy vakavia uhkia, jotka liittyvät muun muassa ihmisten toimintaan, rannikkoerosioon ja erilaisiin pilaantumisen muotoihin. Neljälle rannikkoalueelle on perustettu merikilpikonnien suojeluohjelma. Grand-Popon osuus on 46 km pitkä alue Houakpèn ja Hilla-Condjin rantojen välissä.[23]
Ympäristönsuojelijat perustivat Beninin kansallisen festivaalin vuonna 2004 lisäämään tietoisuutta merkilpikonnien suojelun tärkeydestä.[24]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Grand-Popon moskeija. -
Vodun-keskuksen portti ja muuri. -
Eräs protestanttinen kirkko. -
Grand-Popon katolinen katedraali. -
Villa Karon kuukausikonsertti. -
Raunioitunut vanha rakennus Grand-Popon Anechossa. -
Porkkananviljelyä Grand-Popossa. -
Heven kylän rakennuksia,
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Monographie de la commune de Grand-Popo ancb-benin.org. 2006. Arkistoitu 16.5.2018. Viitattu 10.1.2018.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Désiré C. Vigan: Grand-Popo: Voici le nouveau maire: Jocelyn Ahyi La Nation. 6.6.2020. Arkistoitu 4.12.2020. Viitattu 26.12.2020. (ranskaksi)
- ↑ https://weatherspark.com/d/45787/3/3/Average-Weather-on-March-3-in-Grand-Popo-Benin#Sections-Temperature. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Strickrodt, Silke: Afro-European Trade in the Atlantic World, The Western Slave Coast c 1550-1885, s. 260. James Currey, 2015.
- ↑ a b Monographie, s. 3.
- ↑ a b Résultats définitifs RGPH4 insae-bj.org. Viitattu 10.1.2018.
- ↑ Monographie, s. 2–3.
- ↑ Monographie, s. 4–5.
- ↑ Topography Weather Spark. 3.3.2019. Cedar Lake Ventures, Inc. Viitattu 3.3.2019. (englanniksi)
- ↑ Monographie, s. 3–4.
- ↑ a b c Grand-Popo Climate, Weather By Month, Average Temperature (Benin) - Weather Spark weatherspark.com. Viitattu 14.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Monographie, s. 6.
- ↑ Les amis de Grand-Popo grandpopo.net. Viitattu 25.12.2020. (ranskaksi)
- ↑ Monographie, s. 11.
- ↑ Monographie, s. 9.
- ↑ Monographie, s. 3, 20.
- ↑ Monographie, s. 16–17.
- ↑ Monographie, s. 30–33.
- ↑ Monographie, s. 25–29.
- ↑ Monographie, s. 17–20.
- ↑ Monographie, s. 21, 23–24.
- ↑ Monographie, s. 8, 33.
- ↑ Suomen kunniakonsulaatti, Grand-Popo Ulkoministeriö. Viitattu 28.5.2023.
- ↑ Story La zone d'intervention du Programme de la sauvegarde des tortues marines (arkisto) Centre d'échange d'informations du Bénin. 14.5.2007. European Communities, 2000. Arkistoitu 3.11.2017. Viitattu 20.12.2019. (ranskaksi)
- ↑ 8ième édition de la fête Nationale des Tortues Marines au Bénin Nature TYropicale Info. 1/2012. Arkistoitu 19.12.2019. Viitattu 20.12.2019. (ranskaksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Grand-Popolle omistettu sivusto (ranskaksi)
- Suomen kunniakosulaatti, Grand-Popo, ulkoministeriö