Gran Sasson ja Monti della Lagan kansallispuisto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gran Sasson ja Monti della Lagan kansallispuisto
Gransasso dal cefalone.jpg
Sijainti
Pinta-ala
n. 150 000 ha
Hallinto
Tyyppi
Perustettu
1991

Gran Sasson ja Monti della Lagan kansallispuisto (Parco Nazionale del Gran Sasso e Monti della Laga) sijaitsee keskisessä Italiassa ja on yksi maansa suurimpia. Puiston pinta-ala on noin 150 000 hehtaaria. Kansallispuistossa on useita patikka-, polkupyörä- ja ratsastusreittejä jokaiselle vuodenajalle, ja siellä on runsaasti sekä luonto- että kulttuurinähtävyyksiä. Kansallispuisto koostuu kolmesta vuoriryhmästä, jotka ovat Gran Sasso d'Italian vuoriryhmä, Monti della Lagan vuoriryhmä sekä Monti Gemellin vuoret. Myös Apenniinien korkein vuori, 2 912 metriä korkea Corno Grande, sekä Euroopan eteläisin jäätikkö Calderone, löytyvät täältä. [1]

Kansallispuisto sijaitsee seismisesti herkällä alueella, jossa tapahtuu usein tuhoisia maanjäristyksiä. [2]

Kansallispuistoon kuuluvat alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallispuisto ulottuu kolmelle Italian alueista, jotka ovat Marche, Abruzzo ja Lazio sekä viiden maakunnan alueelle, jotka ovat Ascoli Piceno, L'Aquila, Pescara, Rieti ja Teramo.

Kansallispuiston alueella on 44 kuntaa, ja ne ovat Accumoli, Acquasanta Terme, Amatrice, Arquata del Tronto, Arsita, Barete, Barisciano, Brittoli, Bussi sul Tirino, Cagnano Amiterno, Calascio, Campli, Campotosto, Capestrano, Capitignano, Carapelle Calvisio, Carpineto della Nora, Castel del Monte, Castelli, Castelvecchio Calvisio, Castiglione a Casauria, Civitella Casanova, Civitella del Tronto, Cortino, Corvara, Crognaleto, Fano Adriano, Farindola, Isola del Gran Sasso d'Italia, L'Aquila, Montebello di Bertona, Montereale, Montorio al Vomano, Ofena, Pescosansonesco, Pietracamela, Pizzoli, Rocca Santa Maria, Santo Stefano di Sessanio, Torricella Sicura, Tossicia, Valle Castellana, Villa Celiera ja Villa Santa Lucia degli Abruzzi. [3]

Kasvisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alppitähti

Kansallispuistossa on laskettu olevan noin 2400 eri kasvilajia. Niistä 139 on kotoperäisiä Italiasta ja 12 puistosta. Kasvilajeista on suojeltu 73 kansainvälisillä sopimuksilla ja 67 kansallisilla sopimuksilla. Puistossa esiintyy 59 villiorkideaa ja 2 lihansyöjäkasvia.[4]

Puut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puistossa on laajoja laitumia, mutta suuri osa siitä on metsien peitossa. Alemmilla korkeuksilla on tammimetsiä ja kastanjalehtoja, jotka ovat alun perin roomalaisten istuttamia. Hieman korkeammalla, 1000 – 1800 metrin korkeudessa, metsiä hallitsevat pyökit. Muita puita ovat marjakuusi, orjanlaakeri, vaahtera, lehmus, saarni, jalava, saksanpihta ja koivu.[4]

Muita kasveja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puistossa olevia kylmässä viihtyviä sekä kotoperäisiä kasveja ovat nukki Androsace mathildae, ruusuleinikki Adonis distorta, orvokki Viola magellensis, ja alppitähti.[4]

Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nisäkkäät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apenniinien gemssi

Kansallispuiston symbolina ovat Apenniinien gemssit. Muita suurempia nisäkkäitä ovat saksanhirvi, paikallinen metsäkauris ja Apenniinien susi, ja hieman pienempiä ovat näätä, villikissa, mäyrä, kivinäätä, hilleri ja piikkisika.[5]

Linnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petolinnuista puistossa esiintyy maakotka, kanahaukka, muuttohaukka, keltapäähaukka ja huuhkaja. Muita alueen lintuja ovat lumivarpunen, vuorikirvinen, niittykirvinen, alppirautiainen, kivikkopyy, kivikkorastas sekä alppinaakka ja alppivaris.[5]

Sammakkoeläimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallispuistossa voi nähdä myös sammakkoeläimiä: salamanteita kuten Salamandrina terdigitata ja Speleomantes italicus sekä alppivesiliskoja.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]