Gonzalo Higuaín
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Gonzalo Gerardo Higuaín | ||
| Syntymäaika | 10. joulukuuta 1987 | ||
| Syntymäpaikka | Brest, Ranska | ||
| Pelipaikka | hyökkääjä | ||
| Pituus | 184 senttimetriä | ||
| Junioriseurat | |||
| River Plate | |||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 2004–2007 | River Plate | 35 | (13) |
| 2007–2013 | Real Madrid | 191 | (107) |
| 2013–2016 | Napoli | 104 | (71) |
| 2016–2020 | Juventus | 105 | (48) |
| 2018–2019 | → Milan (laina) | 15 | (6) |
| 2019 | → Chelsea (laina) | 14 | (5) |
| 2020–2022 | Inter Miami | 67 | (29) |
| Maajoukkue | |||
| 2009–2018 | Argentiina | 75 | (32) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | |||
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Argentiina
| |||
| Miesten jalkapallo | |||
| MM-kilpailut | |||
 Hopeaa |
Brasilia 2014 | ||
| Copa América | |||
| Hopeaa |
Yhdysvallat 2016 | ||
| Hopeaa |
Chile 2015 | ||
Gonzalo Gerardo Higuaín (s. 10. joulukuuta 1987 Brest, Ranska) on argentiinalainen uransa lopettanut jalkapalloilija. Pelipaikaltaan hän oli hyökkääjä.[1]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Higuaín syntyi Ranskassa isänsä, argentiinalaisen jalkapalloilijan Jorge Higuaínin, pelatessa Brestissä, ja hänellä on näin ollen myös Ranskan kansalaisuus. Myös hänen vanhempi veljensä Federico Higuaín on jalkapalloilija[2].
River Plate[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Higuaín pelasi ammattilaisuransa ensimmäisen ottelun 29. toukokuuta 2005 River Platen paidassa Argentiinan liigan ottelussa Gimnasia La Plataa vastaan. Lokakuussa 2006 hän teki kaksi maalia perinteisessä paikalliskamppailussa Boca Juniorsia vastaan, minkä jälkeen River Platen valmentaja Daniel Passarella povasi hänelle ”suurta tulevaisuutta”.[3]
Real Madrid[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Higuaín herätti kiinnostusta useissa eurooppalaisissa suurseuroissa, joista lopulta espanjalainen Real Madrid vahvistui hänen uudeksi seurakseen joulukuussa 2006. Higuaínin sopimus Real Madridin kanssa ulottui heinäkuuhun 2013.[4] Hän liittyi seuraan virallisesti tammikuussa 2007 samaan aikaan maanmiehensä, Boca Juniors -kasvatti, Fernando Gagon kanssa. Ensimmäisen ottelunsa Real Madridissa Higuaín pelasi 11. tammikuuta 2007 Espanjan cupin Copa del Reyn neljännesvälierissä Real Betisiä vastaan.[5] Ensimmäinen sarjaottelu ja samalla ensiesiintyminen Real Madridin kotistadionilla Santiago Bernabéulla seurasi 14. tammikuuta.[6]
Ensimmäisellä, vajaalla, kaudellaan Real Madridissa Higuaín pelasi 19 sarjaottelussa, joista 13 avauskokoonpanossa, ja onnistui kahdesti maalinteossa. Hän teki tasoitusmaalin paikallisottelussa Atlético Madridia vastaan helmikuussa ja mestaruustaistelun kannalta tärkeän viime hetken voittomaalin Espanyolia vastaan toukokuussa.[6] Real Madrid nousi voiton ansiosta sarjan kärkipaikalle ensimmäistä kertaa koko kauden aikana ja vei mestaruuden lopulta tasapisteisiin yltäneeltä Barcelonalta keskinäisten otteluiden perusteella. Kaudella 2007–2008 Higuaín toimi lähinnä vaihtomiehenä ja aloitti 25 ottelustaan vain seitsemän, mutta nosti maalimääränsä kahdeksaan. Hän teki muun muassa voittomaalin toukokuussa Osasunaa vastaan pelatussa ottelussa,[6] jossa Real Madrid varmisti toisen peräkkäisen mestaruutensa kolme kierrosta ennen kauden päättymistä.
Higuaín jatkoi ratkaisijan roolissa myös kauden 2008–2009 avanneessa Supercopa de Españassa, jossa Real Madrid kohtasi Valencian. Hän teki kahden maalin tappioasemasta nousseen ja kahden miehen alivoimalla pelanneen Real Madridin voittomaalin yhteistulokseen 6–5 päättyneen otteluparin jälkimmäisessä osassa.[7] Kaudella 2008–2009 Higuaín nousi vakituisesti joukkueen avauskokoonpanoon osin johtuen Ruud van Nistelrooyn loukkaantumisesta. Hän käytti kasvaneen peliajan hyväkseen ja oli 22 maalillaan joukkueen paras maalintekijä Espanjan pääsarjassa ja jakoi 24 yhteismaalillaan kärkipaikan Raúlin kanssa. Marraskuussa 2008 hän teki joukkueensa kaikki neljä maalia kotiottelussa Málagaa vastaan, kun Real Madrid voitti numeroin 4–3.[8]
Kaudella 2009–2010 Higuaín onnistui tekemään uransa ensimmäisen maalin Mestarien liigassa lohkovaiheen avausottelussa Zürichia vastaan. Hän onnistui samaa vastustajaa vastaan maalinteossa myös toisessa kohtaamisessa. Seurajoukkueuransa toisen hattutempun hän teki vierasottelussa Valladolidia vastaan. Kauden kuluessa Higuaín ja Cristiano Ronaldo tekivät useita tärkeitä maaleja joukkueelleen, kun se taisteli pääsarjamestaruudesta aina viimeiselle kierrokselle asti. Hänen maalimääräkseen muodostui lopulta 27, joka oli toiseksi parhaiten pääsarjassa. Kesäkuussa 2010 hän teki uuden vuoteen 2016 ulottuvan jatkosopimuksen madridilaisseuran kanssa.[9]
Kauden 2012–2013 päätteeksi Higuaín ilmoitti voimassa olevasta sopimuksesta huolimatta halustaan siirtyä kohti uusia haasteita.
Napoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gonzalo Higuaínin siirto viisivuotisella sopimuksella Italian Serie A:ssa pelaavaan SSC Napoliin varmistui 27. heinäkuuta 2013. Kauppahinnaksi uutisoitiin 40 miljoonaa euroa. Hyökkääjä teki ensimmäisen maalinsa Napolin paidassa 9. elokuuta pelatussa ystävyysottelussa Stadio San Paololla portugalilaista Benficaa vastaan. Ottelu päättyi kotijoukkueen voittoon numeroin 2-1 [10]. Toukokuussa 2014 Higuaín voitti Italian cupin ja joulukuussa 2014 Italian supercupin.[1]
Kaudella 2015–2016 Higuaín teki Serie A:ssa 35 ottelussa 36 maalia Napolin sijoittuessa sarjassa toiseksi. 36 maalillaan hän rikkoi Serie A:n yhden kauden maaliennätyksen, jota piti aiemmin hallussaan Gunnar Nordahl tehtyään sarjassa 35 maalia kaudella 1949–1950.[11][12]
Juventus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Higuain siirtyi Napolista Juventukseen 90 miljoonan euron siirtokorvauksella vuonna 2016. Hän voitti kahdella ensimmäisellä kaudellaan Juventuksessa kaksi Italian mestaruutta ja kaksi Italian cupia. Hänet valittiin myös Juventuksen vuoden pelaajaksi kummallakin kaudella.[1]
Elokuussa 2018 Higuaín siirtyi AC Milaniin yhden kauden pituisella lainasopimuksella. Milan maksoi lainasopimuksesta 18 miljoonaa euroa ja sopimuksessa oli myös 36 miljoonan euron osto-optio.[13] Higuaín kuitenkin pelasi Milanissa vain viisi kuukautta ja siirtyi tammikuussa 2019 loppukauden kattavalla lainasopimuksella englantilaiseen Chelseaan.[14] Toukokuussa 2019 hän voitti Chelseassa Eurooppa-liigan.[1]
Syyskuussa 2020 Juventus ilmoitti purkaneensa Higuaínin sopimuksen.[15]
Inter Miami[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
18. syyskuuta 2020 Major League Soccer -seura Inter Miami ilmoitti tehneensä sopimuksen Higuaínin kanssa.[16]
Lokakuussa 2022 Higuaín ilmoitti lopettavansa pelaajauransa kauden 2022 jälkeen.[17]
Maajoukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ranskan maajoukkueen valmentaja Raymond Domenech nimesi Higuaínin miehistöönsä marraskuussa 2006 Kreikkaa vastaan pelattuun harjoitusotteluun, mutta Higuaín kieltäytyi kunniasta, koska ei ollut omien sanojensa mukaan vielä päättänyt kumpaa maata haluaa edustaa.[18] Tammikuussa 2007 hän ilmoitti valinneensa Argentiinan maajoukkueen.[19] Ensimmäisen A-maajoukkuekutsunsa Argentiinalta Higuaín sai lopulta syyskuussa 2009, jolloin Diego Maradona nimesi hänet kokoonpanoonsa ratkaiseviin MM-karsintaotteluihin Perua ja Uruguayta vastaan.[20]
Vuoden 2010 MM-kilpailuissa Higuaín teki hattutempun Argentiinan 4−1 voittoon päättyneessä alkusarjan ottelussa Etelä-Koreaa vastaan.[21]
MM-kilpailuissa 2014 Higuaín pelasi seitsemän ottelua ja teki yhden maalin Argentiinan saavuttaessa turnauksessa hopeaa. Higuaín saavutti hopeaa myös Copa Américassa vuosina 2015 ja 2016.[1]
Vuoden 2018 MM-kilpailuissa Higuaín pelasi kolme ottelua.[1] Maaliskuussa 2019 hän lopetti maajoukkueuransa.[22]
Higuaín pelasi urallaan 75 maaottelua ja teki niissä 32 maalia.[23]
Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joukkuesaavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Real Madrid
- Espanjan pääsarjamestaruus (3): 2007, 2008, 2012
- Espanjan cup: 2011
- Espanjan supercup (2): 2008, 2012
Napoli
- Italian cup: 2014
- Italian supercup: 2014
Juventus
- Italian pääsarjamestaruus (3): 2017, 2018, 2020
- Italian cup (2): 2017, 2018
Chelsea
Argentiinan maajoukkue
- Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut: hopeaa 2014
- Copa América: hopeaa 2015, 2016
Henkilökohtaiset saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Capocannoniere (Serie A:n paras maalintekijä): 2016
- Juventuksen vuoden pelaaja (2): 2017, 2018
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Gonzalo Higuaín Transfermarkt-sivustolla (englanniksi)
- ↑ Spencer, Jamie: 15 Footballers Who Are Much Less Famous Than Their Superstar Siblings 90min. 7.12.2016. Arkistoitu 5.7.2019. Viitattu 5.7.2019. (englanniksi)
- ↑ Passarella predicts River’s 18-year-old Higuain has ”enormous future” 9.10.2006. CBS Sports. Viitattu 31.12.2006. (englanniksi)
- ↑ Official announcement 14.12.2006. Real Madrid. Viitattu 31.12.2006. (englanniksi)
- ↑ ”The team did well” 12.1.2007. Real Madrid. Viitattu 26.9.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c Historial jugador Fútbol en la Red. Viitattu 26.1.2007. (espanjaksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Supercopa 2008 Marca. Viitattu 26.9.2009. (espanjaksi)
- ↑ Happy Christmas from Higuaín 26.12.2008. Real Madrid. Viitattu 2.5.2009. (englanniksi)
- ↑ Gonzalo Higuaín renueva con el Real Madrid hasta 2016 7.6.2010. Real Madrid. Viitattu 11.9.2010. (espanjaksi)
- ↑ ”Risultato Napoli – Benfica 9.8.2018. it.eurosport.yahoo.com. Viitattu 10.8.2013. (italiaksi)
- ↑ Bandini, Nicky: Gonzalo Higuaín is the history man as Gunnar Nordahl's record finally falls The Guardian. 16.5.2016. Viitattu 28.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Most football (soccer) Serie A goals scored in a single season by an individual Guinness World Records. 15.5.2016. Viitattu 28.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Hellanto, Riku: Italiassa tapahtuu! Juventus ja AC Milan jysäyttämässä massiivisen pelaajavaihdon MTV Uutiset. 2.8.2018. MTV Oy. Viitattu 28.1.2024.
- ↑ Chelsea lainasi kokeneen maalitykin: Higuain loppukaudeksi Lontooseen Yle Uutiset. 23.1.2019. Yleisradio Oy. Viitattu 28.1.2024.
- ↑ https://yle.fi/urheilu/3-11551504
- ↑ Inter Miami CF Signs Forward Gonzalo Higuaín as Designated Player intermiamicf.com. 18.9.2020. Club Internacional de Fútbol Miami. Viitattu 28.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Hellanto, Riku: Euroopan jättiseuroja edustanut huippuhyökkääjä lopettaa uransa 34-vuotiaana MTV Uutiset. 3.10.2022. MTV Oy. Viitattu 28.1.2024.
- ↑ ”La Celeste y Blanca pesa” 10.11.2006. Olé. Arkistoitu 14.11.2006. Viitattu 31.12.2006. (espanjaksi)
- ↑ Higuain valitsi Argentiinan 26.1.2007. MTV3. Viitattu 26.1.2007.
- ↑ Maradona dio la lista para enfrentar a Perú y Uruguay 25.9.2009. AFA. Viitattu 26.9.2009. (espanjaksi)
- ↑ Higuain's hat-trick sinks South Koreans FIFA.com. 17.6.2010. Arkistoitu 20.6.2010. Viitattu 17.6.2010. (englanniksi)
- ↑ Gonzalo Higuaín retires from Argentina duty with final swipe at his critics The Guardian. 28.3.2019. Viitattu 28.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Argentina - Record International Players 21.8.2019. RSSSF. Viitattu 27.11.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gonzalo Higuaín Football Database -sivustolla (englanniksi)
1 Pozo | 2 Demichelis | 3 C. Rodríguez | 4 Burdisso | 5 Bolatti | 6 Heinze | 7 Di María | 8 Verón | 9 Higuaín | 10 Messi | 11 Tévez | 12 Garcé | 13 Samuel | 14 Mascherano | 15 Otamendi | 16 Agüero | 17 Gutiérrez | 18 Palermo | 19 Milito | 20 M. Rodríguez | 21 Andújar | 22 Romero | 23 Pastore | Valmentaja Maradona
1 Carrizo | 2 Garay | 3 Zabaleta | 4 Burdisso | 5 Cambiasso | 6 G. Milito | 7 Di María | 8 Zanetti | 9 Higuaín | 10 Messi | 11 Tévez | 12 Andújar | 13 Pareja | 14 Mascherano | 15 Biglia | 16 Agüero | 17 Rojo | 18 Pastore | 19 Banega | 20 Gago | 21 Lavezzi | 22 D. Milito | 23 Romero | Valmentaja Batista
1 Romero | 2 Garay | 3 Campagnaro | 4 Zabaleta | 5 Gago | 6 Biglia | 7 Di María | 8 Pérez | 9 Higuaín | 10 Messi | 11 Rodríguez | 12 Orión | 13 A. Fernández | 14 Mascherano | 15 Demichelis | 16 Rojo | 17 F. Fernández | 18 Palacio | 19 Álvarez | 20 Agüero | 21 Andújar | 22 Lavezzi | 23 Basanta | Valmentaja Sabella
1 Romero | 2 Maidana | 3 Roncaglia | 4 Mercado | 5 Kranevitter | 6 Biglia | 7 Di María | 8 Fernández | 9 Higuaín | 10 Messi | 11 Agüero | 12 Guzmán | 13 Funes Mori | 14 Mascherano | 15 Cuesta | 16 Rojo | 17 Otamendi | 18 Lamela | 19 Banega | 20 Gaitán | 21 Pastore | 22 Lavezzi | 23 Andújar | Valmentaja Martino
| ||||||||||
