Gitxanit
Gitxanit (myös muodossa Gitksan) ovat Kanadan alkuperäisheimoihin kuuluva kansa jotka lasketaan kuuluvaksi Luoteisrannikon intiaaneihin. Gitxanien kotiseutu kattoi Skeenajoen yläjuoksulta noin 53,000 neliökilometrin alueen. Gitxanit kuuluvat Tsimshianic kieliperheeseen ja heidän kulttuurinsa edustaa tyypillistä Luoteisrannikon kulttuuria vaikka he asuvat joen eivätkä varsinaisella rannikkoseudulla. Gitxanien naapuriheimoja pohjoisessa ovat Nisga'at, lännessä Tsimshianit ja idässä Wet'suweet joista viimeisten kanssa Gitxaneilla on pitkät ja syvät suhteet.
Vuoden 2021 väestönlaskennassa vajaat 5000 ihmistä ilmoitti omaavansa gitxsanien sukujuuret.[1]
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gitxanit ovat Matrilineaarinen heimo joka jakautuu neljään klaaniin: Sammakon, Kotkan, polttopuun ja suden klaaneihin. Jokaisella klaanilla on toisistaan riippumattomassa omistuksessa olevia taloja sekä arvostetussa asemassa oleva päällikkö sekä perinteiset kalastus - ja asuinalueet.
Noin 5000 Gitxania asuu Brittiläisessä Kolumbiassa ja osa heistä asuu heimon perinteisillä asuinalueilla. Gitxanien kieltä kutsutaan Gitxsanimaaxiksi.
Gitxsaneille ja naapuriheimoille myönnettiin vuonna 1997 Amerikan alkuperäisasukkaiden oikeudet. Vaikka Kanadan hallitus on myöntänyt oikeudet, varsinaista rauhansopimusta Gitxanien ja Kanadan valtion välillä ei ole tehty.
