Gisela (Unkarin kuningatar)

Giselan muotokuva messukasukassa, jonka hän ja kuningas Tapani lahjoittivat kirkolle. Messukasukan, johon on kuvattu Tapani ja Gisela, kirjaili kuningatar Gisela itse yhdessä hovinaistensa kanssa, ja sitä on sittemmin käytetty Unkarin kuninkaiden kruunajaisviittana.

Gisela (unk. Gizella) (n. 984, Bad Abbach, Baijeri – 7. toukokuuta 1065, Passau) oli Baijerin ja Kärntenin herttuan Henrik II Riitaisan tai Toraisan (Heinrich der Zänker) tytär ja Unkarin kuninkaan Tapani I Pyhän puoliso.

Perhe ja avioliitto

Giselan isä, herttua Henrik II hallitsi Baijeria lähes koko 900-luvun jälkipuoliskon ajan (955–995). Henrikin isä, Baijerin herttua Henrik I oli ollut keisari Otto I Suuren veli, joten Gisela oli sukua Saksan Otto-keisareille. Giselan veli Henrik puolestaan nousi 1014 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisariksi. Giselan äiti ja kaima Gisela (Gisèle) oli Burgundin kuninkaan Konradin tytär.

Giselan nuorempi sisar Brigitta meni nunnaksi Niedermünsterin luostariin, ja on mahdollista, että myös Gisela vietti osan lapsuudestaan luostarissa. On oletettu, että kasvatukseen osallistui Regensburgin piispa Wolfgang, jonka kerrotaan ennustaneen, että herttua Henrikin tyttäristä Giselasta tulee kuningatar, Brigittasta abbedissa. Muuten Giselan varhaisista vuosista ei tiedetä paljoa.

Giselan syntymän aikoihin hänen isänsä, Baijerin herttua, kävi vielä sotaa ruhtinas Gézan johtamien unkarilaisten kanssa. Gézan pojan Tapanin ja Giselan avioliitto saatettiin solmia rauhansopimuksen vahvistukseksi. Avioliiton välittäjänä on saattanut toimia Prahan piispa Adalbert, joka legendan mukaan oli nuoren Tapanin hengellinen ohjaaja. Toisessa legendassa kerrotaan ruhtinas Gézan itse vanhoilla päivillään etsineen pojalleen sopivan ylhäisen puolison, mikä puolestaan on ristiriidassa sen kronikoista löytyvän väitteen kanssa, että Gézan sijasta valtakunnan asioita hoiti tuolloin jo hänen puolisonsa, Tapanin äiti Sarolt. Jotkin lähteet viittaavat siihen, että itse keisari Otto III oli mukana järjestämässä pikkuserkkunsa Giselan avioliittoa. Giselan ja Tapanin häät vietettiin luultavasti jossakin Baijerissa sen jälkeen, kun Henrik Riitaisa oli kuollut alkuvuodesta 995, siis vuoden 995 lopulla tai vuonna 996, ja mahdollisesti Tapani otti kasteen vasta juuri tätä ennen.

Hallitsijan avioliitto Saksan ja Burgundin mahtisukujen jälkeläisen kanssa merkitsi Unkarille vahvempaa asemaa Euroopassa. Sen myötä Unkariin saapui Baijerista pappeja ja ritaristoa, jotka saivat tärkeän osan kristinuskon ja kuningas Tapanin vallan vakiinnuttamisessa.

Giselan ja Tapanin avioliitosta tiedetään syntyneen vähintään kaksi poikaa. Otto (unk. Ottó) syntyi todennäköisesti ennen keisari Otto III:n kuolemaa tammikuussa 1002 mutta kuoli jo pienenä. Imre syntyi luultavimmin 1007, sillä hänen tiedetään kuolleen vuonna 1031 ja kuollessaan hänen kerrotaan olleen 24-vuotias. Imre kuoli legendan mukaan naimattomana ja joka tapauksessa lapsettomana. On mahdollista, että kuningasparilla oli muitakin lapsia, mutta jos näin oli, lapset luultavasti eivät eläneet aikuisiksi, koska heistä ei ole säilynyt luotettavia tietoja. (Joistakin kronikoista löytyvät maininnat Bernhard (Bernát) -nimisestä pojasta ja Hedvig-nimisestä tyttärestä ovat epämääräisiä ja epäluotettavia.) Sille Unkarissa suositulle väitteelle, että Agatha (unk. Ágota), Englannin Edvard Maanpakolaisen puoliso ja Skotlannin Pyhän Margaretin äiti, olisi ollut Giselan ja Tapanin tytär, ei ole löytynyt todisteita.

Giselan ja Tapanin avioliittoa kuvataan onnelliseksi, ja kronikat ja legendat ovat korostaneet Giselan osuutta kristinuskon levittämiseen ja vakiinnuttamiseen Unkarissa. Toisaalta 1300-luvulta lähtien Giselaa alettiin kuvata myös negatiivisessa valossa. Hänen syykseen pantiin se, että Tapani poikansa Imren kuoltua oli antanut sokaista serkkunsa Vazulin, lähimmän mieslinjan sukulaisensa, estääkseen tätä tavoittelemasta kruunua. Tämä luultavasti liittyy siihen, että Unkarin myöhemmät Árpád-sukuiset kuninkaat olivat kaikki Vazulin jälkeläisiä mutta kunnioittivat Tapania valtakunnan pyhänä perustajakuninkaana. Negatiivista Gisela-kuvaa rakennettaessa häneen luultavasti liitettiin vihatun ja surmatun kuningatar Gertrud Meranialaisen, kuningas Andreas II:n puolison, piirteitä.

Leskeysvuodet

Ainoan aikuiseksi eläneen poikansa kuoltua kuningas Tapani määräsi kruununperillisekseen sisarenpoikansa Pietari Orseolon. Tämän ja kuningatar Giselan välillä oli kenties jo Tapanin eläessä jonkinlainen konflikti, sillä Tapani oli vaatinut Pietaria vannomaan, että aina kunnioittaisi valtiatartaan Giselaa, ei riistäisi tältä mitään, mitä kuningas oli lahjoittanut, ja auttaisi Giselaa kaikkia niitä vastaan, jotka juonittelevat hänen vahingokseen. Tapanin kuoltua Giselan asema Unkarissa kuitenkin heikkeni. Lupauksistaan huolimatta uusi kuningas Pietari riisti häneltä omaisuuden ja pakotti hänet elämään kotiarestissa, kenties Veszprémin kaupungissa. Lopulta Gisela joutui 1044 pakenemaan Baijeriin.

Kotimaahansa palattuaan Gisela asettui lopulta asumaan Passaun kaupunkiin, Niedernburgin luostariin, jonka johtajatar hänestä sittemmin tuli.

Kuolema ja jälkimaine

Kuningatar Giselan hauta Passaussa

Gisela kuoli Niedernburgin luostarin abbedissana 1065, ja hänen hautansa on hänen luostarissaan. Haudasta tuli suosittu pyhiinvaelluspaikka, ja Giselaa kunnioitettiin autuaana jo paljon ennen kuin paavi Pius X virallisesti julisti hänet autuaaksi vuonna 1911.