Gimbaali

Gimbaali tai kardaani on kääntyvä tuki, joka mahdollistaa esineen pyörimisen akselin ympäri. Kolmesta kardaanirenkaasta koostuva sarja, joissa kukin on kiinnitetty toisen päälle ortogonaalisilla kääntöakseleilla, voidaan käyttää siten, että sisimpään kardaaneen kiinnitetty esine pysyy riippumattomana sen tukirakenteen pyörimisestä (esim. pystysuorassa ensimmäisessä animaatiossa). Esimerkiksi laivoissa gyroskoopit, laivakompassit, liedet ja jopa juomatelineet käyttävät tyypillisesti kardaanirenkaita pysyäkseen pystyasennossa suhteessa horisonttiin, huolimatta laivan kallistelusta ja keikkumisesta.^[1]

Kardaaniripustusta, jota käytetään kompassin ja vastaavien kiinnittämiseen, on saanut nimensä italialaisen matemaatikon ja fyysikon Gerolamo Cardanon (1501−1576) mukaan, joka kuvasi sen yksityiskohtaisesti. Cardano ei kuitenkaan keksinyt kardaania eikä koskaan väittänyt niin. Laite on tunnettu antiikin ajoilta lähtien, ja sen on kuvannut ensimmäisen kerran 3. vuosisadalla eaa. Filon Bysanttilainen, vaikka jotkut nykyaikaiset kirjoittajat kannattavatkin näkemystä, jonka mukaan laitteella ei välttämättä ole yhtä tunnistettavaa keksijää.^[2]^[3] Kardaanisen ripustuksen perinteisempi käyttökohde on kompassin ja lyhtyjen pitäminen vakaassa asennossa keinuvassa vesialuksessa.

Historia

Gimbaalin kuvaili ensimmäisen kerran kreikkalainen keksijä Filon Bysanttilainen (280–220 eaa.).^[4]^[5]^[6]^[7] Filo kuvaili kahdeksansivuista mustepulloa, jossa on aukko jokaisella sivulla. Pulloa voi kääntää niin, että mikä tahansa sivu on ylhäällä ja kynän voi kastaa musteeseen — silti muste ei koskaan valu ulos muiden sivujen aukoista. Tämä saavutettiin ripustamalla musteastia pullon keskelle sarjalla samankeskisiä metallirenkaita. Näin se pysyi paikallaan riippumatta siitä, miten pulloa käännettiin.^[7]

Käyttökohteet

Kamerat

Kuvausgimbaalit ovat joko kaksi- tai useimmiten kolmiakselisia. Kolmeen suuntaan akseloitu gimbaali minimoi kameran liikkeen niin pituus-, pysty- kuin poikkiakselilla.^[8]^[9]^[10]

Kameran vakauttamisen lisäksi gimbaaleissa voi olla automaattinen kohteen seurantatoiminto, joka helpottaa nopeasti liikkuvan kohteen mukana panorointia. Panorointitoiminto voidaan ohjelmoida myös kohdetta seuraamattomaksi, jolloin gimbaalista on apua myös valokuvauksessa panoraamakuvien ottamisessa.^[8]

Katso myös

Lähteet

↑ Kardaaninen ripustus Pieni tietosanakirja (1925-1928). Runeberg-projekti. Viitattu 16.5.2019.
↑ Needham, Joseph: Science and Civilization in China: Volume 4, Physics and Physical Technology; Part 2, Mechanical Engineering, s. 229. Taipei: Caves Books Ltd, 1986.
↑ Francis C. Moon: The Machines of Leonardo da Vinci and Franz Reuleaux: Kinematics of Machines from the Renaissance to the 20th century, s. 314. Springer, 2007. ISBN 1-4020-5598-6
↑ Carter, Ernest Frank: Dictionary of inventions and discoveries, s. 74. New York: Philosophical Library, 1967. Teoksen verkkoversio.
↑ Seherr-Thoss, Hans-Christoph; Schmelz, Friedrich; Aucktor, Erich: Universal Joints and Driveshafts: Analysis, Design, Applications, s. 1. Springer, 2006. ISBN 978-3-540-30169-1
↑ Krebs, Robert E.; Krebs, Carolyn A: Groundbreaking Scientific Experiments, Inventions, and Discoveries of the Ancient World, s. 216. Greenwood Press, 2003. ISBN 978-0-313-31342-4
↑ ^a ^b Sarton George: A History of Science: Hellenistic Science and Culture in the Last Three centuries B.C, s. 349–350. Cambridge: Harvard University Press, 1959.
↑ ^a ^b Gimbaali tuo vakautta meneväänkin videokuvaamiseen 14.2.2018. Rajala Pro Shop. Arkistoitu 26.9.2020. Viitattu 16.5.2019.
↑ Blohm Schytte, Mathias: Hyvä syy käyttää gimbaalia Digikuva. 25.6.2018. Viitattu 16.5.2019.
↑ Vakaajat topshot.fi. Arkistoitu 1.9.2018. Viitattu 16.5.2019.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gimbaali Wikimedia Commonsissa

Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] Kardaaninen ripustus Pieni tietosanakirja (1925-1928). Runeberg-projekti. Viitattu 16.5.2019.

[2] Needham, Joseph: Science and Civilization in China: Volume 4, Physics and Physical Technology; Part 2, Mechanical Engineering, s. 229. Taipei: Caves Books Ltd, 1986.

[3] Francis C. Moon: The Machines of Leonardo da Vinci and Franz Reuleaux: Kinematics of Machines from the Renaissance to the 20th century, s. 314. Springer, 2007. ISBN 1-4020-5598-6

[4] Carter, Ernest Frank: Dictionary of inventions and discoveries, s. 74. New York: Philosophical Library, 1967. Teoksen verkkoversio.

[5] Seherr-Thoss, Hans-Christoph; Schmelz, Friedrich; Aucktor, Erich: Universal Joints and Driveshafts: Analysis, Design, Applications, s. 1. Springer, 2006. ISBN 978-3-540-30169-1

[6] Krebs, Robert E.; Krebs, Carolyn A: Groundbreaking Scientific Experiments, Inventions, and Discoveries of the Ancient World, s. 216. Greenwood Press, 2003. ISBN 978-0-313-31342-4

[:0-7] Sarton George: A History of Science: Hellenistic Science and Culture in the Last Three centuries B.C, s. 349–350. Cambridge: Harvard University Press, 1959.

[rajala-8] Gimbaali tuo vakautta meneväänkin videokuvaamiseen 14.2.2018. Rajala Pro Shop. Arkistoitu 26.9.2020. Viitattu 16.5.2019.

[schytte-9] Blohm Schytte, Mathias: Hyvä syy käyttää gimbaalia Digikuva. 25.6.2018. Viitattu 16.5.2019.

[10] Vakaajat topshot.fi. Arkistoitu 1.9.2018. Viitattu 16.5.2019.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]