Ghassanidit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eurooppa, Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka vuonna 565.

Ghassanidit olivat arabikansa Levantissa nykyisen Syyrian etäosissa ja siitä etelään. He toimivat 500-luvulla Itä-Rooman liittolaisina (foederati) suojellen Syyrian provinssin rajoja. He taistelivat usein itäroomalaisten puolella Persian sassanideja ja näiden vasalleja lakhmidien arabeja vastaan. Ghassanidien kuuluisin hallitsija oli al-Harith (Arethas itäroomalaisissa lähteissä), joka hallitsi noin vuosina 528–569.[1][2] Ghasanidien pääkaupunki oli nykyisin raunioitunut Dzabiyya, joka on lähellä Damaskosta.

Ghassanidit olivat kääntyneet kristinuskoon, mutta he olivat monofysiittejä, minkä takia Itä-Rooman keisarit yrittivät usein rajoittaa heidän valtaansa. Monofysiitit uskoivat, että Kristuksella oli vain yksi, jumalallinen luonto ja hänen ihmisyytensä oli näennäistä. Suuntaus oli tuomittu harhaopiksi vuonna 451 Khalkedonin kirkolliskokouksessa.[3] Vuonna 584 Bysantin keisari Maurikius (582–602) syytti ghassanideja vehkeilystä ja lopetti Ghassanidien federaation, joka hajosi 15 arabiheimoksi. Vuonna 602 alkaneessa sodassa sassanidien Persia valloitti alueen helposti. Sassanidien valtakunnan romahdettua 630-luvulla Bysantti ei pystynyt enää palauttamaan valtaansa sinne. Vuoteen 660 alueen ja koko Lähi-idän uudeksi hallitsijaksi kohosi Muawija, joka perusti hallintonsa Damaskokseen.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kazhdan, Alexander P.: The Oxford dictionary of Byzantium. Oxford University Press, 1991. ISBN 978-0-19-504652-6. (englanniksi)
  • Ohlig, Karl-Heinz & Puin, Gerd-R. (toim.): The Hidden Origins of Islam. Amherst, New York: Prometheus Books, 2010. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Rosser, John H.: Historical dictionary of Byzantium. Scarecrow Press, 2011. ISBN 978-0-8108-7567-8. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rosser, s. 211–212
  2. Kazhdan, s. 850
  3. a b Popp, V: The early history of islam. Following inscriptional and numismatic testimony. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Islam. (s. 17–124), s. 19–21. Prometheus Books, 2010.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.