George Washington Custis Lee

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Custis Lee

George Washington Custis Lee (tunnetaan myös nimellä Custis Lee) (16. syyskuuta 183218. helmikuuta 1913) oli etelävaltioiden kenraali Yhdysvaltain sisällissodassa. Hän oli Robert E. Leen ja Mary Anna Custis Leen vanhin poika.

18501854 hän kävi West Pointin ja valmistui luokkansa parhain arvosanoin. Hänen isänsä oli ylitarkastaja hänen valmistuessaan. Custis Lee sai komennuksen pioneerijoukkoihin, kuten hänen isänsä ennen häntä, kunnes hän erosi Yhdysvaltain armeijasta keväällä 1861 pian sen jälkeen kun Virginia erosi unionista.[1]

Sisällissodan aikana Custis Lee yleni kenraalimajuriksi ja palveli sodan ajan Jefferson Davisin kenttäadjutanttina. Custis Lee tarjoutui sotavangiksi veljensä Rooneyn tilalle, jotta Rooney sai palata kotiin kuolemansairaan vaimonsa luokse.[1] Sodan loppuvaiheessa Custis Lee komensi joukkoja kentällä ja jäi sotavangiksi ensimmäisessä taistelussaan Saylor's Creekissä[2] kolme päivää ennen kuin hänen isänsä antautui Ulysses S. Grantille Appomattoxin käräjätalolla.

Sodan jälkeen hän voitti oikeusjutun valtiota vastaan ja sai sukutilansa, Arlington Housen itselleen. Hän huomasi, ettie kykene ylläpitämään sitä ja myi sen takaisin valtiolle.[1]

Isänsä kuoleman jälkeen hän oli Washingtonin ja Leen yliopiston rehtori vuodesta 1871 vuoteen 1897. Hänet on haudattu Leen kappeliin Lexingtoniin Virginiaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c George Washington Custis Lee Arlington House, The Robert E. Lee Memorial. Viitattu 15.7.2017.
  2. Patrick Schroeder: The Battles of Sailor's Creek Encyclopedia Virginia. Viitattu 15.7.2017.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:George Washington Custis Lee