George Ignatieff
George Ignatieff, CC, (ven. Гео́ргий Па́влович Игна́тьев; 16. tammikuuta 1913 – 10. elokuuta 1989) oli kanadalainen diplomaatti,[1] joka sai vuonna 1984 Pearsonin rauhanmitalin.[2]
Ignatieff syntyi Venäjällä Pietarissa. Hänen äitinsä oli Natalja Meštšerskaja ja isä Nikolai II:n opetusministeri ja neuvonantaja kreivi Pavel Ignatjev. Hänen isoisänsä oli keisari Aleksanteri III:n aikainen sisäministeri Nikolai Ignatjev. Venäjän vallankumouksen aikana perhe muutti länteen ja vuonna 1925 Kanadaan.
Ignatieff opiskeli kanadalaisissa yliopistoissa ja Oxfordissa. Vuonna 1940 hän meni Kanadan ulkoministeriöön palvelukseen. Ignatieff oli vuosina 1956–1958 Kanadan suurlähettiläs Jugoslaviassa, Naton edustajana vuosina 1963–1966 ja Kanadan YK:n suurlähettiläs vuosina 1966–1969. YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtaja hän oli vuosina 1968–1969.[1]
Vuosina 1969-1972 hän työskenteli YK:n aseriisuntaohjelmassa Genevessä. Tässä tehtävässä hän teki kaikkensa estääkseen ydinsodan puhkeamisen. Jäätyään eläkkeelle hän jatkoi saman aihepiirin parissa skeä kansalaisjärjestöissä että Toronton yliopistossa vuosina 1980–1986.[3][1]
Ignatieff sai Order of Canada -kunniamerkin vuonna 1973.
Ignatieffin poika Michael Ignatieff on merkittävä kanadalainen kirjailija ja Harvardin yliopiston professori sekä helmikuusta 2006 lähtien Kanadan parlamentin jäsen.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Anne Hilmer: George Ignatieff Canadian Encyclopedia. 2007. Viitattu 19.2.2024.
- ↑ George Ignatieff Theatre Univeristy of Toronto. Viitattu 19.2.2024.
- ↑ Paul Meyer: George Ignatieff: A feisty disarmament diplomat in the Cold War era Sage. 2023. Viitattu 19.2.2024.
| ||||||||||||||||||
