George Beurling

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
George Beurling. Vancouver 1943.

George Frederick Beurling (6. joulukuuta 192126. toukokuuta 1948)[1] oli kanadalainen Kanadan ilmavoimien (RCAF) hävittäjälentäjä ja hävittäjä-ässä.

Hän saavutti 31 varmistettua henkilökohtaista ja yhden jaetun voiton. Hänet palkittiin DFC (Distinguished Flying Cross), DSO (Distinguished Service Order) ja DFM (D. Flying Medal) kahdesti (solki) ansioristeillä ja mitalilla. Beurling saavutti suurimman osan pudotuksistaan saksalaisia ja italialaisia vastaan palvellessaan 249. laivueessa Maltan puolustuksessa. Hän ampui tällöin alas 27 saksalaista ja italialaista konetta 9.6 - 25.9.1942 välisenä aikana minkä lisäksi todennäköisiä pudotuksia oli 8. Tehokkaana lentoaikana laskettuna aikaa kului kaksi viikkoa.[1] Hänet vapautettiin palveluksesta 16.10.1944 palattuaan Kanadaan.

Hän sai surmansa 1948 lento-onnettomuudessa Roomassa ollessaan matkalla liittymään vapaaehtoisena juuri perustetun Israelin valtion ilmavoimiin. Onnettomuutta epäiltiin sabotaasiksi koneen räjähdettyä kesken nousun.

Vaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Beurling oli muiden lapsien tavoin kiinnostunut lentämisestä. Hän pääsi mukaan lennolle 10. vuotiaana ja muuan lentäjä järjesti hänelle tehtäviä Cartiervillen lentokentällä. Hän myös antoi Beurlingin kokeilla ohjaimia 12 vuotiaana ja antoi hänelle tunteja suostumatta ottamaan niistä maksua. 14 vanhana Beurling teki erilaisia pikkutöitä sekä rakensi ja möi lentokoneiden pienoismalleja kerätäkseen rahaa lentotunteihin muilta opettajilta niiden tuntien lisäksi, jotka hän sai ilmaiseksi.

Beurling teki ensimmäisen yksinlentonsa 16. ikäisenä. Tällöin hän myös kuuli, että Kiina tarvitsi lentäjiä sodassa Japania vastaan. Mainitsematta tätä hän sai vanhemmiltaan luvan lopettaa koulu ja mennä töihin rahan ansaitsemiseksi lentolupakirjan suorittamiseen. Beurlingia auttanut Ted Hogan - niminen lentäjä ehdotti Beurlingille pohjoisen kuljetusyhtiöitä, jotka palvelivat kaivos- ja turkisteollisuutta. Huhtikuussa 1939 hän sai lupakirjan ja toukokuussa hän teki ansiolentäjän kokeen mutta ei liian nuorena voinut saada lupakirjaa, mutta päätti aloittaa matkan Kiinaan. Hänet pidätettiin matkalla San Franciscoon luvattomasta rajanylityksestä.

Hän yritti värväytyä Kanadan ilmavoimiin, mutta sillä ei ollut suunnitelmaa eikä koulutusohjelmaa alkaneen sodan varalle. Cartiervillessä hän kuuli Suomen värväävän lentäjiä ilmavoimiinsa, jos lupakirja oli suoritettuna. Beurling oli alaikäinen eikä saanut isältään lupaa, mitä konsuli vaati allekirjoitukseen. Ted Hogan kehotti Beurlingia suorittamaan lukio-opinnot loppuun samalla kun hän antoi lisää lentotunteja. 1940 Beurling matkusti miehistön jäsenenä rahtilaivalla Britanniaan liittyäkseen RAF:n palvelukseen. Siellä hänen koulutuksensa päättyi 7.9.1941[1]

Beurlingia pidettiin aluksi kurittomana ja hän tuli huonosti toimeen muodollisuutta ja lentokuria vaativien esimiesten kanssa. Hän suhtautui välinpitämättömästi luokkayhteiskunnan arvoihin kuten henkilön taustaan. Hän sopeutui huonosti yhä enemmän ryhmätoimintaa vaativaan sotilaslentämiseen. Nämä vaikuttivat vuoden 1944 palveluksesta vapauttamiseen.[2]

Hän hioi itsenäisesti lento- ja ampumataitonsa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, mitä hän piti menestyksensä avaimena. Beurlingin havaintokyky oli erinomainen. Hän saavutti suurimman osan pudotuksistaan ampumalla ennakolla vain lyhyen sarjan. Hänet itsensä ammuttiin alas kerran samalla kun hän pudotti toverinsa taakse pääseen vihollisen. Beurling haavoittui tässä taistelussa ja komennus Maltalla päättyi, mistä seurasi myös lepoaika Gibraltarilla ja Britanniassa. Kuljetuskoneena olleen muunnetun B-24 pommikoneen lasku Gibraltarille epäonnistui ja kone putosi mereen. Beurling selviytyi mutta useat Maltan toverit joiden joukossa oli ässiä, saivat surmansa. Beurling palasi Kanadaan missä hän kiersi tukikohdissa sekä mainosti sotaobligaatioita. Samalla hän toipui aliravitsemuksesta vammojensa ohella palaten palvelukseen 1943.

Beurling haudattiin Roomassa, mutta kaksi vuotta myöhemmin Israelin valtio hautasi hänet uudelleen Karmel-vuoren hautausmaalle.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c George Beurling, Leslie Roberts s.7,17,49
  2. constable.ca
  3. constable.ca