Georg Lindemann
| Georg Lindemann | |
|---|---|
 Georg Lindemann vuonna 1940 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. maaliskuuta 1884 Osterburg, Saksa |
| Kuollut | 25. syyskuuta 1963 (79 vuotta) Freudenstadt, Baden-Württemberg, Saksa |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
Saksan keisarikunta Weimarin tasavalta Natsi-Saksa |
| Palvelusvuodet | 1903–1945 |
| Taistelut ja sodat | |
| Sotilasarvo | Kenraalieversti |
| Kunniamerkit | Rautaristin ritariristi tammenlehvin |
Georg Lindemann (8. maaliskuuta 1884 Osterburg – 25. syyskuuta 1963 Freudenstadt, Baden-Württemberg, Länsi-Saksa) oli saksalainen kenraalieversti toisen maailmansodan aikana.
Lindemann liittyi kadetiksi Saksan keisarilliseen armeijan 6. rakuunarykmenttiin vuonna 1903. Ensimmäisessä maailmansodassa hän toimi esikuntaupseerina sekä itä- että länsirintamalla.
Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen valtaannousun jälkeen vuonna 1933 Lindemann ylennettiin everstiksi. Seuraavana vuonna hänet nimitettiin Hannoverin sotakoulun johtajaksi. Lokakuusta 1936 lähtien Lindemann toimi Saksan 36. jalkaväkidivisioonan komentajana.
Toinen maailmansota syttyi syyskuussa 1939, kun Saksa hyökkäsi Puolaan ilman sodanjulistusta. Kenraaliluutnantti Lindemannin divisioona oli tuolloin sijoitettuna länsivallille, Saksan ja Ranskan väliselle rajalle. Hän komensi yksikköä Ranskaan suunnatussa hyökkäyksessä kesällä 1940.[1]
Lokakuussa 1940 Lindemann nimitettiin L. armeijakunnan komentajaksi. Tehtävää seurasi ylennys ratsuväenkenraaliksi. Armeijakunta osallistui Jugoslavian ja Kreikan valtaamiseen keväällä 1941. Kesällä se siirrettiin ottamaan osaa operaatio Barbarossaan. Tammikuussa 1942 Lindemann tuli Georg von Küchlerin tilalle 18. armeijan komentajaksi.[2] Armeijan komentajana hän johti Leningradin piiritystä.
Heinäkuussa 1942 Lindemann ylennettiin kenraalieverstiksi. Seuraavan vuoden elokuussa hänet mainittiin armeijan raportissa hänen torjuttua puna-armeijan hyökkäyksen Laatokan alueella. Myös Suomen puolustusvoimat palkitsi hänet 1. luokan vapaudenristillä. Maaliskuussa 1944 hänelle annettiin pohjoisen armeijaryhmän komento. Tehtävä oli lyhytikäinen, sillä heinäkuussa hänet vapautettiin komennosta ja siirrettiin Wehrmachtin komentajareserviin. Adolf Hitler oli tyytymätön Lindemannin suorituksiin ja sanoi tästä tulleen vanha ja heikko.
Tammikuun lopulla 1945 Lindemann pääsi takaisin palvelukseen. Hänet nimitettiin Wehrmachtin komentajaksi Tanskaan. Sodan viimeisinä päivinä hän siirsi Tanskassa olleet miehitysjoukot takaisin Saksaan. Hän antautui yhdysvaltalaisille joukoille ja vietti kaksi vuotta sotavankeudessa. Hänet vapautettiin kesällä 1947, mutta Tanskan armeija vangitsi hänet uudelleen syyskuussa, vapauttaen Lindemannin seuraavana keväänä. Lindemann kuoli Schwarzwaldin Freudenstadtissa 1963.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
