Georg Helsingius
Georg Helsingius (12. lokakuuta 1662 Viipuri – 21. toukokuuta 1741 Porvoo) oli suomalainen kirkkoherra, Porvoon tuomiorovasti ja valtiopäivämies.[1]
Helsingiuksen vanhemmat olivat Jääsken kirkkoherra Markus Helsingius (k. 1678) ja Elisabet Holst. Hän pääsi ylioppilaaksi Turussa 1679 ja Uppsalassa 1687. Helsingius valmistui filosofian maisteriksi 1694.[1]
Helsingius oli Viipurin tuomiokapitulin notaarina vuodesta 1692, Viipurin lukion kreikan ja heprean kielten lehtorina vuodesta 1695 sekä Viipurin linnan ja Siikaniemen kirkkoherrana vuodesta 1697. Hänestä tuli Mikkelin kirkkoherra 1697 ja hän toimi siellä Viipurin piispan paettua Ruotsiin ylimääräisenä tuomiokapitulin esimiehenä 1711–1713. Helsingius itse pakeni sotaa Ruotsiin 1713 ja hän oleskeli vuosina 1717–1718 Medelpadissa ja Attmarin pitäjässä sekä sitten Tukholmassa. Sodan päätyttyä Helsingius palasi Suomeen ja hänestä tuli Porvoon kirkkoherra 1722 ja tuomiorovasti 1724. Helsingius oli myös valtiopäivämiehenä 1710.[1]
Helsingius oli naimisissa 1696–1730 Siikaniemen kirkkoherra Pehr Risteliuksen (k. 1695) lesken Beata Schmidtin (k. 1730) kanssa. Heidän poikiaan olivat Porvoon tuomiokapitulin notaari Mårten Helsingius (k. 1733), Iisalmen kirkkoherra Henrik Helsingius (1701–1757), Rantasalmen kirkkoherra Georg Helsingius (1710–1764), Helsingin kaupunginsihteeri Johan Helsingius (1712–1766), Turun akatemian matematiikan ja fysiikan dosentti Gustaf Helsingius (1714–1740) ja kuninkaallinen sihteeri Daniel Helsingius (1717–1774).[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kotivuori, Yrjö: Georg Helsingius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 17.11.2016.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
