Georg Alholm
| Georg Alholm | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. lokakuuta 1891 Helsinki |
| Kuollut | 31. heinäkuuta 1959 (67 vuotta) |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) | Suomi |
| Palvelusvuodet | 1916– |
| Sotilasarvo | jääkärieverstiluutnantti |
Georg Edvard Alholm (ent. Ahlholm, 6. lokakuuta 1891 Helsinki – 31. heinäkuuta 1959) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti.[1]
Alholm lähti Max Hanemannin suostuttelemana Saksaan jääkärioppiin Jääkäripataljoona 27:ään Lockstedtin leirille. Sinne hän aloittikin matkansa alkuvuodesta 1916.[1]
Helsingistä aloitettu matka vei Lapuan kautta, jossa hän tapasi itsensä Vihtori Kosolan. Lapualla hänet pidätettiin ja kuljetettiin Helsinkiin Katajanokan tutkintavankilaan ja edelleen Pietariin Špalernajan vankilaan. Špalernajasta hän vapautui muiden kalterijääkärien tavoin Venäjän vallankumouksen myötä 12. maaliskuuta 1917. Sen jälkeen hän katosi maan alle seuraamaan tilanteen kehittymistä. Syyskuussa 1917 hän päätti lähteä kohti Saksaa todettuaan menon Helsingissä olevan vaarallista.[2]
Jääkäripataljoona 27:n Lockstedtin leirille hän saapui 13. marraskuuta 1917, muutama päivä tulonsa jälkeen hänet siirrettiin muutaman kaverinsa kanssa Libauhun tykistökoulutukseen. Suomeen (Vaasaan) palasi Alholm jääkärien pääjoukon mukana 25. helmikuuta 1918. Vaasasta hän joutui Pietarsaaren tykistökouluun yhdessä muiden tykkimiesten kanssa.[1]
Sisällissodassa Ahlholm otti osaa tykinjohtajana ja myöhemmin patterinvääpelinä jääkäritykistön 2. patterissa ja myöhemmin jääkäritykistöprikaatin 4. patterissa Pitkäjärven, Oriveden, Kangasalan ja Lempäälän taisteluihin sekä Tampereen, Viipurin ja Haminan valtauksiin.[1]
Sodan jälkeen hän kirjautui Suomen tykistökouluun ja koulusta valmistuttuaan palveli Hämeen kenttätykistörykmentti N:o 1:ssä nuorempana upseerina saksalaisen tykistöntarkastajan adjutanttina. Hänet siirrettiin kenttätykistörykmentti 3:een 25. marraskuuta 1918 toimien ensin adjutanttina ja sen jälkeen nuorempana upseerina ja lopulta 12. heinäkuuta 1923 alkaen patterin päällikkönä. 30. tammikuuta 1934 hänet määrättiin rykmentin aliupseerikoulun johtajaksi. Hän toimi Huoltokoulun johtajana ja kertausharjoitusosaston päällikkönä 15. kesäkuuta 1935 – 20. kesäkuuta 1936. Sotilaskoulutukseen hän osallistui Harjoituseskadroonan ratsastuskursseille 1919, tykistöupseerin täydennyskursseille 1920, taistelukoulun komppaniapäällikkökursseille 1928.[1]
Luottamustehtävissä hän toimi kenttätykistörykmentti 3:n kunnianeuvoston jäsenenä vuosina 1931–1932 ja 3. divisioonan kunniatuomioistuimen jäsenenä 1937.[1]
Georg Alholmin poika oli suurlähettiläs Björn-Olof Alholm.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sulo-Weikko Pekkola: Kalterijääkärit I, WSOY, 1930
- Suomen jääkärien elämäkerrasto, Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, WSOY, 1938.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
      |
|