Genua (kaupunki)
| Genua | |
|---|---|
| Sijainti | |
  Genua |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Italia |
| Paikkakunta | Genova, Genova, Liguria |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | 300-luku eaa.– |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta | Rooman valtakunta |
| Alue | Regio IX Liguria, Italia |
Genua (lat.; m.kreik. Γένουα, Genūa) oli antiikin aikainen kaupunki Liguriassa Italiassa.[1][2] Se on kehittynyt nykyiseksi Genovan kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[3][4][5]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Genuan kaupunki sijaitsi Ligurian rannikolla Välimeren rannalla laajan lahden, nykyisen Genovanlahden (lat. Ligusticus sinus), kohdalla.[2] Kaupungin ydin oli nykyisellä Castellon kukkulalla,[1] joka on saanut nimensä siitä, että siinä oli kaupungin linna myös keskiajalla.
Merkittävin joki nykyisen Genovan ympäristössä on Polcevera, jonka laakso avautuu mereen heti kaupungin länsipuolella. Plinius vanhempi kutsuu tätä jokea nimellä Porcifera,[6] mutta muissa lähteissä sen nimi esiintyy myös muodoissa Porcobera ja Procobebra.[2] Kaupungin itäpuolella virtaa joki, jota nykyään kutsutaan Bisagnoksi. Sen on täytynyt olla sama kuin Pliniuksen mainitsema Feritor; se on vähemmän merkittävä joki kuin Polcevera ja kesäisin yleensä kuiva.[2][6]
Genua oli merkittävä satamapaikka. Lisäksi kaupungista lähti tie, Via Postumia, sisämaahan Apenniinien yli, kulkien Libarnan kautta Dertonaan ja tarjoten näin suoran yhteyden Välimeren rannikon ja Padus (nyk. Po) -joen tasangon välillä. Tämä lisäsi kaupungin kaupallista merkitystä.[2][7]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Genua oli Ligurian merkittävin merenrantakaupunki. Se näyttää olleen jo varhain tärkein asutuskeskus Ligurian rannikolla ja merkittävä kauppapaikka tällä Välimeren alueella. Tämä johtui luonnollisesti sen erinomaisesta satamasta sekä yhteyksistä sisämaahan Porciferan laakson kautta.[2] Arkeologisten tutkimusten perusteella pysyvä asutus paikalla vaikuttaa syntyneen 300-luvulla eaa.[1] Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Genuensis.[2]
Kaupungin nimeä ei mainita historiassa ennen toista puunilaissotaa, mutta tuolloin se mainitaan heti huomattavana paikkana.[2] Liviuksen perusteella Genua oli roomalaisten hallussa viimeistään sodan alkaessa.[1] Kun konsuli Publius Scipio luopui aikomuksestaan seurata Hannibalia Rhodanuksen (nyk. Rhône) laaksoon, hän palasi laivastonsa kanssa Genuaan aikeenaan jatkaa sieltä käsin taistelua karthagolaisia vastaan Paduksen laaksossa.[2][8]
Myöhemmin sodan aikana, vuonna 205 eaa., kun Mago yritti jatkaa taistelua Liguriassa ja Gallia cisalpinassa, hän nousi maihin Genuassa ja valtasi kaupungin ensisijaisena kohteenaan. Myöhemmin hän siirsi päämajansa Savoon, jotta voisi käydä sotatoimia ingauneja (Ingauni) vastaan.[2][9] Hän näyttää tuhonneen kaupungin ennen poistumistaan maasta; tästä syystä roomalainen preettori Spurius Lucretius sai tehtäväkseen sen jälleenrakentamisen vuonna 203 eaa.[2][10]
Tämän jälkeen Genua mainitaan harvoin historiassa, ja sen nimi esiintyy vain satunnaisesti roomalaisten sotiessa liguureja ja hispaaneja vastaan.[2][11] Myöhemmin kaupungista tuli roomalainen municipium, ja Strabon mainitsee sen kukoistavana kaupunkina sekä Ligurian kaupallisena keskuksena; kuitenkin on selvää, ettei se antiikin aikana saavuttanut mitään sen kaltaista merkitystä, joka Genovalla oli keskiajalla ja joka sillä on edelleen nykyään.[2][12]
Mikään antiikin aikainen lähde ei tue kaupungin nimelle kirjoitusmuotoa Janua; tämä muoto näyttää tulleen käyttöön keskiajalla tukemaan tarua, jonka mukaan kaupungin olisi perustanut Janus. Nimimuoto esiintyy ensimmäisen kerran Liutprand Cremonalaisen, 900-luvulla eläneen langobardikirjailijan, teoksissa.[2]
Nykyisen Genovan alueella on suoritettu joitakin kaivauksia, mutta ne eivät ole mahdollisia laajassa mittakaavassa, koska nykyinen kaupunki sijaitsee muinaisjäänteiden päällä.[1]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antiikin aikaisessa kaupungissa oli roomalaisille kaupungeille tyypillinen ruutuasemavakaava, joka on edelleen havaittavissa nykyisen kaupungin katuverkon säännöllisyydessä. Kaupungin esiroomalaiselta ajalta on löydetty lähinnä kreikkalaista alkuperää olevia vaaseja, enimmäkseen 300-luvulta eaa. peräisin olevia tuontiesineitä, sekä etruskilaisia pronssiesineitä, jotka on löydetty nekropoliista. Nykyiseltä Santa Maria di Castellon alueelta läheltä satamaa on löydetty merkkejä pysyvästä asutuksest alkaen 300-luvulta eaa.[1]
Eräs mielenkiintoinen muinaisjäänne, joka valottaa Genuan suhteita Rooman hallintoon, on säilynyt vuonna 1506 löydettyyn pronssitauluun kaiverrettuna tekstinä. Se kertoo, että genualaisten ja veiturien (Ve(i)turii) naapuriheimon välille oli syntynyt kiista heidän alueidensa rajoista, ja asia vietiin Rooman senaatin ratkaistavaksi. Senaatti nimitti kaksi veljestä Minucius Rufuksen suvusta ratkaisemaan asian, ja kyseisessä kaiverruksessa esitetään yksityiskohtaisesti heidän asiassa tekemänsä päätös. Tämä asiakirja, joka on peräisin Rooman vuodelta 637 (117 eaa.), on erityisen mielenkiintoinen varhaisen latinan esimerkkinä. Se olisi myös tärkeä lisäys alueen topografiseen tietämykseen, mutta siinä mainitut paikalliset jokien (tai pikemminkin purojen) ja vuorten nimet ovat lähes poikkeuksetta täysin tuntemattomia.[2][13]
Ei voida myöskään varmuudella määrittää niiden kahden heimon tai populin, eli veiturien ja Langenses- (tai Langates-) heimon, jotka kaiverruksessa mainitaan useimmin, asuinseutua. Langenses-nimen uskotaan kuitenkin säilyneen Polceveran laaksossa sijaitsevan Lanyareo-linnan nimessä, ja on selvää, että molempien kansojen on täytynyt asua tämän laakson läheisyydessä. Kaiverrus löytyi samasta laaksosta noin 16 kilometrin päästä Genovasta. Asiakirjan oikeinkirjoitus on kauttaaltaan hyvin epäsäännöllistä, ja etnonyymejä Genuates ja Genuenses sekä Langates ja Langenses käytetään ilman minkäänlaista erottelua.[2][13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”GENUA (Genoa) Liguria, Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Smith, William: ”Genua”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Genua Pleiades. Viitattu 20.1.2025. (englanniksi)
- ↑ Genua (Italy) 30 Genova ToposText. Viitattu 20.1.2025. (englanniksi)
- ↑ ”39 D5 Genua”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
- ↑ a b Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.5 s. 7.
- ↑ Strabon: Geografika 5.217; Itinerarium Antonini Augusti s. 294; Tabula Peutingeriana.
- ↑ Livius: Rooman synty 21.32.
- ↑ Livius: Rooman synty 28.46, 29.5.
- ↑ Livius: Rooman synty 30.1.
- ↑ Livius: Rooman synty 32.29; Valerius Maximus: Factorum ac dictorum memorabilium libri IX 1.6.7.
- ↑ Strabon: Geografika 4.202, V s. 211; Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.5 s. 7; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.1.3; Pomponius Mela: De situ orbis 2.4.9.
- ↑ a b von Orelli, Johann Kaspar: Inscriptionum Latinarum selectarum 3121.