Koordinaatit: 46°12′N, 6°09′E

Geneve

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Genève)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Geneve
Genève
Views of Geneva.jpg
Vaakuna
Vaakuna

Geneve

Koordinaatit: 46°12′N, 6°09′E

Valtio Sveitsi
Kantoni Geneve
Hallinto
 – Pormestari Rémy Pagani
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 15,93 [1] km²
 – Maa 15,46 [1] km²
 – Sisävesi 0,47 [1] (ilman Genevenjärveä) km² 
Korkeus 370–450 m
Väkiluku (2015) 198 072
 – Tiheys 12 434 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 1200
Suuntanumero(t) 6621









Geneve sijaitsee Genevenjärven lounaisnurkassa.

Geneve (ransk. Genève, saks. Genf, ital. Ginevra, retoromaaniksi Genevra, engl. Geneva) on Sveitsin toiseksi suurin kaupunki. Se on Geneven kantonin pääkaupunki.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijainti ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geneve sijaitsee Genevenjärven lounaisrannalla, Rhônen joenniskassa, Ranskan rajan tuntumassa. Se sijaitsee vuoristojen ympäröimässä laaksossa, mistä on pystynyt hyvin vartioimaan sveitsiläisiä solia Alppien ja Juravuoriston välillä ja teitä Alppien läpi Italiaan.[2]

Geneven ilmastoon vaikuttavat sekä Genevenjärvi että kaupunkia ympäröivät vuoristot. Järvi leudontaa ilmastoa, ja Juravuoret vaikuttavat sateiden pääsyyn. Tammikuun keskilämpötila on noin 0 astetta ja heinäkuun noin 18 astetta. Vuosittainen sadanta on keskimäärin 930 millimetriä.[2]

Kaupunkikuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geneven kaupunkialueen halkaisevat järvilaakso ja Rhônejoki. Sen kaupunkikuva noudattelee vanhojen eurooppalaisten kaupunkien klassista kaavaa: alkuperäisen keskustan ympärille on kasvanut kaupunginosavöitä.[2]

Rhônen eteläisellä rannalla on vanhakaupunki. Sen tyypilliset keskiaikaiset tai renessanssiaikaiset rakennukset ovat kapeiden katujen varrella. Vanhankaupungin kukkulan juurella on ostoskeskittymä ja vanhan linnoituksen paikalla on 1800-luvulla rakennettu esikaupunkialue.[2] Vanhankaupungin lounaispuolella sijaitsee yliopistokaupunginosa, Plainpalais. Rhônen pohjoisella rannalla on monia suuria hotelleja ja siitä edelleen pohjoiseen monien kansainvälisten järjestöjen päämajat.[3]

Geneven näkyvin maamerkki on Jet d’Eau, vesisuihku Genevenjärvessä. 140 metriä korkea suihku näkyy koko kaupungissa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geneve oli kelttien asuttama ennen joutumistaan Rooman valtaan. Latinankielinen nimi ”Genua” mainitaan ensimmäisen kerran Julius Caesarin gallialaissodista kertovassa kirjassa. Rooman valloituksen jälkeen kaupunki kuului Rooman Provincia Romana (Gallia Narbonensis) -provinssiin. 800-luvulla Genevestä tuli Burgundin pääkaupunki. Vaikka burgundit, frankit ja Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta taistelivat alueesta, Geneve oli pääasiassa omien piispojensa hallitsema. Jean Calvinin reformaation yhteydessä Genevestä tuli tasavalta.

Uskonpuhdistajien vaikutuksesta Geneveä on kutsuttu protestanttien Roomaksi; 1500-luvulla kaupunki oli kalvinismin keskus ja Pyhän Pietarin kirkko (Temple de Saint-Pierre) Calvinin kotikirkko.

Yksi tärkeimmistä tapauksista Geneven historiassa on Escalade, Savoijin viimeinen yritys vallata Geneve. Hyökkäys tapahtui yöllä 11.–12. joulukuuta 1602. Voittoa juhlitaan edelleen tuonaikaisilla asuilla, hevosin ja tykein varustetuilla paraateilla ja näytöksillä Geneven vanhassakaupungissa (Fête de l’Escalade).

Nykyisen Geneve on samannimisen kantonin (virallisesti: Geneven tasavalta ja kantoni; République et Canton de Genève) pääkaupunki vuodesta 1815 lähtien, vapauduttuaan Napoleonin vallasta.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geneven kaupungin toimeenpaneva taho on hallintoneuvosto ja lakiasäätävä taho kaupungin parlamentti. Hallintoneuvostossa on viisi neljän vuoden välein valittavaa jäsentä, kun taas parlamentissa on 80 neljän vuoden valittavaa jäsentä. Parlamentti tekee säädökset, joita sitten hallintoneuvosto ja muu hallintokoneisto toimeenpanee. Hallintoneuvoston puheenjohtaja toimii myös kaupungin pormestarina.[4]

Virkakaudella 2017–2018 hallintoneuvoston puheenjohtajana ja Geneven pormestarina toimii Rémy Pagani.[5] Parlamentin jäsenet eivät ole ammattipoliitikkoja, mutta he saavat palkkion osallistumisestaan.[4]

Kansainvälinen merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geneve tunnetaan erityisesti monien kansainvälisten organisaatioiden pääpaikkana. Siellä on myös järjestetty merkittäviä konferensseja ja solmittu sopimuksia. Ensimmäinen Geneven sopimus solmittiin vuonna 1864 taistelukentällä haavoittuneiden suojelemisesta.

Genevessä oli vuosina 1920–1946 Kansainliiton päämaja. Kansainliiton kutsusta pidettiin vuonna 1932 aseistariisuntakonferenssi, jonka epäonnistumisen jälkeen Saksa ilmoitti eroavansa Kansainliitosta.

Genevestä ja lähiseudulta johdetaan muun muassa seuraavia järjestöjä:

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geneven ja koko kantonin julkisesta liikenteestä vastaa suurimmalta osin kantonin omistama Transports publics genevois (TPG) -yhtiö. Geneven kansainvälinen lentoasema on Sveitsin toiseksi vilkkain lentoasema. Geneven päärautatieasemalta, Gare de Cornavin’n asemalta on kattavat yhteydet sekä Sveitsin muihin osiin että naapurimaihin. Genevestä lähtee moottoritie kolmeen suuntaan: Autobahn A1 koilliseen Lausanneen, kaakkoon (Annecy/Chamonix) ja länteen (Lyon/Mâcon).

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungissa oli joulukuussa 2015 198 072 vakinaista asukasta, joista noin 48 prosenttia oli ulkomaalaisia. Osuus on maan suurimpia.[8]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geneve panoraamakuvassa. Jet d’Eau vasemmalla.
Geneve panoraamakuvassa. Jet d’Eau vasemmalla.

Geneva on tunnettu eurooppalainen klassisen musiikin keskus. Orchestre de la Suisse Romande konsertoi säännöllisesti Victoria Hallissa. Grand Théâtre de Genève on kaupungin oopperatalo. Kaupungissa on myös monia teattereita.[9] Geneven tunnetuimpia museoita ovat luonnonhistoriallinen museo, Musée d’art et d’histoire, modernin ja nykytaiteen museo, Kansainvälinen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun museo ja Ariana-museo.[2]

Geneven merkittävin tapahtuma on Fêtes de Genève, joka pidetään vuosittain elokuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Sen aikana on monenlaista tapahtumaa sekä ulko- että sisätiloissa.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • National map: swisstopo (Sveitsin valtion julkinen karttapalvelu) Wabern: Bundesamt für Landestopografie swisstopo. Viitattu 11.7.2013. (saksaksi, ranskaksi, italiaksi, retoromaaniksi, englanniksi)
  • DK Eyewitness Travel Guide Switzerland. London DK Publishing, 2017. ISBN 978-0-2412-7389-0. Google Books (viitattu 16.8.2017).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Arealstatistik Land Cover - Gemeinden nach 27 Grundkategorien (Excel) Arealstatistik 2004/09. 4.12.2014. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik. Viitattu 19.11.2016. (saksaksi, ranskaksi)
  2. a b c d e Geneva Encyclopædia Britannica. 2017. Viitattu 15.8.2017. (englanniksi)
  3. DK Eyewitness Travel Guide Switzerland, s. 98.
  4. a b City of Geneva: Intercultural Profile (PDF) Viitattu 15.8.2017. (englanniksi)
  5. Présentation des membres du Conseil administratif 1.6.2017. Ville de Genève. Viitattu 15.8.2017. (ranskaksi)
  6. YK-järjestelmä (PDF) Yhdistyneet kansakunnat. Viitattu 19.8.2017.
  7. Mikä UNICEF on ja miksi olemme olemassa? UNICEF. Viitattu 19.8.2017.
  8. Ständige Wohnbevölkerung nach Staatsangehörigkeitskategorie, Geschlecht und Gemeinde (Excel) 26.8.2016. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik. Viitattu 19.11.2016. (saksaksi)
  9. DK Eyewitness Travel Guide Switzerland, s. 108.
  10. DK Eyewitness Travel Guide Switzerland, s. 109.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wikivoyage-Logo-v3-icon.svg Matkaopas aiheesta Geneve Wikimatkoissa