GeForce 400 -sarja

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta GeForce 400)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
GeForce 400 -sarja
GTX 480 -näytönohjain
GTX 480 -näytönohjain
Muut nimet GF100 / GF104 / GF106 / GF108 / GF114 (Fermi)
Valmistaja Nvidia
Sarja NVIDIA GeForce
Valmistusprosessi 40 nm
Arkkitehtuuri Fermi
Lähtötason kortit GT 430
Keskitason kortit GT 440, GTS 450,
Huipputason kortit GTX 460, GTX 465, GTX 470, GTX 480
Direct3D-tuki Direct3D 11.0
Shader Model 5.0
OpenCL-tuki OpenCL 1.1
OpenGL-tuki OpenGl 4.4
← Edeltäjä Seuraaja →
GeForce 200 -sarja GeForce 500 -sarja

GeForce 400 -sarja on Nvidian 11 sukupolven näytönohjainsarja, joka pohjautui Fermi grafiikkasuoritinarkkitehtuuriin.[1]

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

GeForce 400-sarjan grafiikkapiiri valmistetaan 40 nanometrin prosessilla,[2] ja näytönohjaimessa on 512 kuuteentoista Streaming-multiprosessoriin (SM) jaettua CUDA-ydintä.[3] Ensimmäiseksi julkaistuissa GTX 480 -näytönohjaimissa yksi kuudestatoista Stream-multiprosessorista oli kytketty pois käytöstä.[4]Näytönohjaimella on tämän takia käytössä 480 CUDA-ydintä täyden 512 sijaan. Näytönohjaimessa on myös 60 textuuriyksikkö ja 48 ROP yksikköä. Jokaisella SM:llä on 32 CUDA-ydintä, 64 kilotavun kokoinen konfiguroitava muisti ja 768 kilotavua L2-välimuistia. Välimuistiarkkitehtuurista käytetään nimeä Parallel DataCache. Fermin muistiohjain on 384 bittiä leveä ja se on jaettu kuuteen 64 bittiä leveään ohjaimeen.[3]

Sarjan näytönohjaimet tukevat IEEE 754-2008 -mallin mukaista liukulukulaskentaa ja niissä on monitasoinen välimuistihierarkia. Nvidia on rajoittanut sarjan Double precision -suorituskykyä, mikä on sarjan huippukortissa 630 gigaflopsia.[5][6] Nvidia julkaisi myöhemmin vuonna 2010 GTX 470 -näytönohjaimen, jossa oli yksi SM vähemmän kuin GTX 480 -näytönohjaimessa, mistä seurasi ohjaimessa olevien CUDA-ytimien määrän laseminen 448. GTX 470 -näytönohjaimessa on myös neljä tekstuuriyksikköä sekä kahdeksan ROP-yksikköä vähemmän GTX 480 -korttiin nähden. Laskentayksiköiden pienemmän määrän ja ytimen alhaisemman kellotaajuuden seurauksena GTX 470 -piirillä on huomattavasti vähäisempi virrankulutus GTX 480 nähden.[7]

Sarjan muut näytönohjaimet käsittävät GTX 465-, GTX 460- ja GTX 460 -näytönohjaimet. GTX 460 julkaistiin kahtena eri versiona, joista toisessa oli gigatavun muistimäärä ja toisessa pienempi 768 megatavun muistimäärä. GTX 465 -näytönohjaimessa on 352 Stream-ydintä, 32 ROP-yksikköä, sekä 256 bittiä leveä muistiväylä. GTX 460 -kortissa on taas vastaavasti 1 gigatavun muisti, 336 Stream-suoritinta, sekä 32 ROP-yksikköä, eli kortti oli muistimäärää ja ROP-yksiköitä lukuun ottamatta karsitumpi kuin GTX 465. GTX 460 -kortin 768 MB mallissa arvot ovat muutoin identtiset, mutta ROP-yksiköistä on karsittu kahdeksan pois (24 jäljellä) ja muistiväylä on kavennettu 192-bittiseksi.[8]

Myöhemmin Nvidia julkaisi GF106 koodinimellisen GTS 450 -näytönohjaimen, jossa oli 192 CUDA-ydintä, 32 tekstuuriyksikköä ja 16 ROP-yksikköä. Muistiväylä oli 128-bittinen.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suvanto, Ville: NVIDIA paljasti lisätietoja Fermi-Teslasta muropaketti.com. 23.12.2009. Arkistoitu 5.3.2014. Viitattu 1.3.2014.
  2. Kurri, Sampsa: NVIDIA: Fermissä 3,2 miljardia transistoria, läpiviennit ongelmana 9.12.2009. Muropaketti. Arkistoitu 5.3.2014. Viitattu 1.3.2014.
  3. a b Suvanto, Ville: NVIDIA esitteli Fermi-näytönohjainarkkitehtuurin 1.10.2009. Muropaketti. Arkistoitu 5.3.2014. Viitattu 1.3.2014.
  4. Kurri, Sampsa: NVIDIA GeForce GTX 480 (GF100) muropaketti.com. 27.3.2010. Viitattu 1.3.2014.
  5. Wasson, Scott: GF100 graphics architecture unveiled 20.1.2010. Techreport. Viitattu 1.3.2014. (englanniksi)
  6. Kurri, Sampsa: NVIDIA julkaisi ensimmäiset Fermit paperilla, saataville ensi vuonna 28.9.2009. Muropaketti. Arkistoitu 3.3.2014. Viitattu 1.3.2014.
  7. Nvidia GTX 480 Review 26.3.2010. Overclockers Club. Viitattu 1.3.2014.
  8. Smith, Ryan: NVIDIA’s GeForce GTX 460: The $200 King 11.7.2010. Anandtech. Viitattu 1.3.2014. (englanniksi)
  9. Kurri, Sampsa: NVIDIA GeForce GTS 450 (GF106) 21.9.2010. Muropaketti. Viitattu 1.3.2014.