Gavleånin vesistö
Gavleånin vesistö (ruots. Gavleåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 52) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Gavleånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 2 460 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Gavleån, jonka pituus on 129 kilometriä. Joki laskee Itämereen noin 0,7 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]
Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistö sijaitsee kahden suuren vesistön Ljusnanin vesistön (tunnus 48) ja Daljoen vesistön (tunnus 53) välisessä taskussa, jossa on neljä pientä päävesistöä. Gavleånin vesistö on niistä suurin ja sen ympäröi eteläpuolelta kokonaan Daljoen vesistö ja pohjoispuolelta Testeboånin vesistö (tunnus 51). Rannikolla joensuun ympäristössä on mereen laskevien ojien ja purojen pieniä valuma-alueita, joiden yhteispinta-ala on pieni.[1]
Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (60,8 %), turve (12,4 %), kalliomaa (4,1 %), hiekka ja sora (5,0 %), multamaa (5,2 %), savimaa (1,6 %) ja jäätikköjokijäänteet (1,5 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (77,2 %), soita ja kosteikkoja (4,1 %), viljelymaita (5,0 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (3,0 %) sekä joutomaita (2,2 %). Näiden lisäksi on 8,6 % vesistöjä.[5]
Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Gavleånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Gavleånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 21,6 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 71,8 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 5,34 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 21,1 m³/s, keskiylivirtaama (MHQ) on 78 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 2,5 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 96,3 m³/s on mitattu huhtikuussa 1999 ja pienin 5,1 m³/s lokakuussa 1989. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut kuukautiset keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta toukokuuhun ja sen huippu ajoittuisi huhtikuulle.[3]
Vesivoimaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 152 patoa, joista 29,2 % säännöstellään vesistöjä. Säännöstelykapasiteetti on 195 miljoonaa kuutiometriä.[5]
Gavleånin pääuomassa on 8 vesivoimalaitosta: Strömsborg, Strömdalen, Tolvfors, Prästforsen, Åbyfors, Mackmyra, Hälleströmmen ja Forsbacka. Vesistön sivu-uomissa on vielä 20 voimalaa lisää:
- Borrsjöånissa on Åttersta, Urfors ja Åshammar,
- Hoånissa on Hammarby, Bergs nedre, Bergs övre, Tjärnäs, Hofors, Dammfallet ja Gammelstilla Bruk,
- Jädraånissa on Kvarnfallet, Djupdal, Sågfallet, Hammarfallet, Kungsfors, Ivantjärn, Jädraås, Pallanite, Svartnäs Nedre ja Svartnäs Övre.
Voimaloiden yhteisteho on 24,5 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 98,7 gigawattituntia.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Gavleån.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 15.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Gavleånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 1.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Gavleån (SE672708-612421) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 1.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Arkistoitu – Internet Archive) (Excel-tiedostoon, selitykset (Arkistoitu – Internet Archive)), 13.11.2009, rivit 2771–2794, viitattu 15.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Gavleånin vesistö (Excel-lomake nro 11802), Vattenwebb, SMHI, viitattu 1.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Gavleån, vattenkraft.info, viitattu 3.1.2021 (ruotsiksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sjö, Maria & Tähtikivi, Annelie: Geomorfologisk kartläggning av Kunsbäckens avrinningsområde (PDF) (opinnäytetyö, C-sats) 2013. Gävlen korkeakoulu. Viitattu 4.9.2021. (ruotsiksi)
