Tiikerihai
| Tiikerihai | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Rustokalat Chondrichthyes |
| Alaluokka: | Leveäsuiset Elasmobranchii |
| Lahko: | Luomihaikalat Carcharhiniformes |
| Heimo: | Tiikerihait Carcharhinidae |
| Suku: |
Galeocerdo Müller & Henle, 1837 |
| Laji: | cuvier |
| Kaksiosainen nimi | |
 Tiikerihain levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Tiikerihai (Galeocerdo cuvier[2]) on tiikerihaiden heimoon kuuluva kalalaji. Se on neljänneksi suurin hai maailmassa. Nimensä se on saanut tiikerin raitoja muistuttavien kylkiraitojensa mukaan.[3]
Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpeg)
Tiikerihai on suurikokoinen haikalalaji, jonka tiikeriä muistuttava raidoitus auttaa sitä sulautumaan meren pohjaan kasvien joukkoon. Ruumis on yleensä tummanharmaa yläpuolelta ja valkoinen alapuolelta. Tiikerihain normaali pituus on noin 500 senttimetriä, joka tekee siitä yhden suurimmista hailajeista. Tiikerihai painaa noin 807 kilogrammaa ja voi elää noin 50-vuotiaaksi.[2][4][5][6][7][8][9][10]
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiikerihain ravintoon kuuluu ennen kaikkea kalaa, mustekaloja, merilintuja, hylkeitä, muita haita ja merikilpikonnia.[4][5] Tiikerihai saapuu auringon laskeuduttua saalistamaan koralliriutoille ja rannikoille. Tiikerihait kiertelevät uhriaan ennen hyökkäystä ja odottavat sopivaa hetkeä iskeä.[8] Tiikerihaita kutsutaan usein ”merten roskatynnyriksi”, sillä sen mahasta on löytynyt muun muassa säilyketölkkejä, kivihiiltä, rekisterikilpiä ja jopa krokotiilinpäitä.[2][7][11]
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiikerihaiuros saavuttaa sukukypsyyden noin 292 senttimetrin pituisena, naaras 330–335 senttimetrin pituisena. Naaraat parittelevat kerran, joka kolmas vuosi. Kiima-ajat eroavat pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla. Pohjoisella pallonpuoliskolla naaraiden kiima on maaliskuussa tai toukokuussa, jolloin poikaset syntyvät seuraavan vuoden touko-kesäkuussa. Eteläisellä pallonpuoliskolla naaraat parittelevat marraskuussa tai tammikuussa jolloin poikaset syntyvät seuraavan vuoden helmi-maaliskuussa. Naaraat synnyttävät 10–80 poikasta 16 kuukauden tiineyden jälkeen. Vastasyntyneen poikasen pituus on 51–76 senttiä ja se painaa kolmesta kuuteen kilogrammaa.[2][12][5]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiikerihain levinneisyysalue Länsi-Atlantilla on Massachusetts, Meksikonlahti, Karibianmeri ja Uruguay. Levinneisyysalue Itä-Atlantilla on Angolan saaristo. Levinneisyysalue Indo-Tyynenmeren alueella on Persianlahti, Punainenmeri, Itä-Afrikka, Havaiji, Tahiti, Pohjois- ja Etelä-Japani ja Uusi-Seelanti. Levinneisyysalue Itä-Tyynellämerellä on Etelä-Kalifornia, Peru, mukaan lukien Revilla Gigedon saaret, Kookossaari ja Galápagossaaret.[4][5][6][13]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiikerihait elävät lämpimissä vesissä rannikkoalueilla. Niitä esiintyy myös joissa, laguuneissa, koralliriutoilla ja jopa satamissa. Ne uivat yleensä lähellä pintaa, mutta ovat uineet jopa 350 metrin syvyydessä.[4][5][7]
Hampaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiikerihain hampaat kykenevät murskaamaan merikilpikonnan kuoren tai nisäkkään luita. Se on yksi neljästä eniten ihmisiä vahingoittaneesta hailajista.[4]
Suunnistajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiikerihai on taitava suunnistaja. Se vaeltaa kymmenien kilometrien matkoja kohteeseensa, ja niitä on tavattu joskus 3 000 kilometrin päässä synnyinseuduiltaan. Myös kettuhai kuuluu taitaviin suunnistajiin. Asiaa on tutkinut yhdysvaltalainen tutkijaryhmä, joka seurasi Havaijilla tiikerihaita, joka ui syvällä 50 kilometrin matkan suoraan riutalle, jossa oli sen jo aiemmin löytämä ruokapaikka. Suunnistus ei ollut sattumanvaraista, vaan ryhmän mukaan se tiesi tarkalleen mihin oli menossa. Tutkimuksessa selvisi, että se suunnittelee reittinsä 6–8 kilometrin pätkinä.[14]
Selitystä suunnistustaidolle ei ole löydetty, mutta tiedetään että hait aistivat Maan magneettikentän, ja ehkä sen avulla ne löytävät oikean suunnan. Myös merivirtoja on esitetty vaihtoehdoksi.[14]
Vaarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiikerihaita metsästetään suurimmaksi osaksi niiden evien ja lihan takia. Niitä metsästetään myös ihmisten suojelemiseksi.[4][7] Tiikerihain luonnolliseksi viholliseksi tiedetään ainakin miekkavalas, jonka on parvena todistettu saalistavan ja syövän tiikerihaita.[15]
Tiikerihai kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiikerihailla on huono maine ihmissyöjänä, vaikka hyökkäykset ihmisiä vastaan ovat satunnaisia. Japanissa se on paholaisen symboli, kun taas Havaijilla se symboloi esi-isiä[16]. Toisessa maailmansodassa moottoripellitykseen maalattu hainkita oli suosittu hävittäjäkoneiden yksikkötunnus. Suomessa tiikerihain on tehnyt tunnetuksi samanniminen laulu Tiikerihai, jonka ovat levyttäneet Juha Eirto sekä Olavi Virta.[17]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Simpfendorfer, C.: Galeocerdo cuvier IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2009. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ a b c d Galeocerdo cuvier FishBase. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Tiger shark Facts Softschools.com. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f C. Bester: Biological Profiles: Tiger Shark Florida Museum of Natural History Ichthyology Department. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e L.J.V. Compagno: Tiger shark (Galeocerdo cuvieri) Marine Species Indentification Portal. Arkistoitu 27.1.2019. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Tiger Sharks Marinebio. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d Mike Rogers: Tiger Shark Shark Sider. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Tiger Shark National Geographic. National Geographic Partners. Viitattu 27.1.2019.
- ↑ Are Tiger Sharks Dangerous? ThoughtCo.. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Tiger Shark Sharks-World. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Mark Mancini: 11 Facts About Tiger Sharks Mentalfloss.com. 5.7.2018. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Kyah Draper: Galeocerdo cuvier Leopard shark Animal Diversity Web. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Population structure and connectivity of tiger sharks (Galeocerdo cuvier) across the Indo-Pacific Ocean basin. NCBI. 2017. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Satu Helin: Hai tietää, mihin se on menossa. Helsingin Sanomat, 3.3.2011, s. B2. Sanoma Media Finland. Verkkoversio vain tilaajille. Viitattu 24.4.2019.
- ↑ Kelly, Steve: Watch epic battle between killer whales and tiger shark in incredible world-first footage The Mirror. 26.9.2014. Viitattu 18.8.2023. (englanniksi)
- ↑ https://theculturetrip.com/north-america/usa/hawaii/articles/why-sharks-are-highly-respected-in-hawaiian-culture/
- ↑ Rakastetun Tiikerihai-kappaleen takaa löytyy julkisuutta kaihtanut iskelmätähti Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 11.7.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ITIS: Galeocerdo cuvier (englanniksi)
- Species in the genus Galeocerdo. (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
| ||||||||||