Gabriel Erik von Haartman

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gabriel Erik von Haartman
G. E. Haartman, Nils Schillmarkin maalaus
G. E. Haartman, Nils Schillmarkin maalaus
Senaattori
Suomen lähetyskunta
Turun Yliopiston edustaja Suomen Pietarin lähetyskunnassa 26. lokakuuta 1808 – helmikuun loppu 1809. (ylimääräinen edustaja, ei osallistunut lähetyskunnan työhön.)
Rehtori
Turun akatemiassa 1794–1795
Henkilötiedot
Syntynyt9. maaliskuuta 1757
Nauvo, Ruotsin valtakunta
Kuollut2. elokuuta 1815 (58 vuotta)
Turku, Suomen suuriruhtinaskunta
Kansalaisuus Ruotsi 1757– , Suomi 1809–
Ammatti Turun akatemian rehtori (1794–1795), Senaattori (1811–1815)
Arvonimiprofessori (lääketiede), valtioneuvos (1811)
Vanhemmat Gabriel Grelsson Haartman (1728–1792)
Margareta Lithander (1773–1810)
Puoliso Fredrika Lovisa von Mell (1785–1792)
Fredrika Sofia Fock (1796–1815)[1]
Tiedot
Dynastia Haartman
Sotilaspalvelus
Kunniamerkit Pyhän Vladimirin ritarikunta IV. LK

Gabriel Erik von Haartman, (ven. Габриэль Эрик фон Хаартман, vuoteen 1810 Haartman,[2] 9. maaliskuuta 1757 Nauvo2. elokuuta 1815 Turku) oli Turun akatemian rehtori ja lääketieteen professori[3]. Haartman toimi Turun akatemian edustajana Pietariin matkanneessa suomalaisessa lähetyskunnassa vuonna 1808.[4] Haartman aateloitiin vuonna 1810[5] seuraavana vuonna hän sai Valtioneuvoksen arvonimen, viimeiset vuodet (1811–1815) Haartman toimi 1809 perustetun Suomen hallituskonseljin senaattorina.[6][7][8][9][10][11][12].

Suku ja koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gabriel Erik Haartmanin vanhemmat olivat kruununvouti, Mynämäen varalääninkamreeri Gabriel Grelsson Haartman (1728–1792)[13] ja nimismiehen tytär Margareta Lithander (1773–1810)[13]. Hän tuli ylioppilaaksi Turussa vuonna 1771. Hän palveli Tukholman serafiimilasaretissa, josta valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1779. Hän väitteli lääketieteen tohtoriksi vuonna 1781.[14] Hänen ensimmäinen puolisonsa vuonna 1785 oli Turun akatemian apteekkarin tytär Fredrika Lovisa von Mell (1770–1792)[15] ja toinen puolisonsa vuonna 1796 majurintytär Fredrika Sofia Fock (1777–1849)[16]. Hänen poikiaan olivat:[17]

Vuonna 1785 Haartman avioitui 15-vuotiaan Fredrika Lovisa von Mellin[21][22][23] kanssa. Pariskunnan esikoinen, tytär Lovisa Dorothea, syntyi vuonna 1788. Häntä seurasi Lars Gabriel vuonna 1789 ja Hedvig Margaretha vuonna 1790. Fredrika kuoli 22-vuotiaana lapsivuodekuumeeseen eli synnytyksen jälkeiseen infektioon vuonna 1792, pian neljännen lapsensa Carl Danielin syntymän jälkeen.

Haartmanin sisar Jeanne huolehti lapsista, kunnes neljä vuotta myöhemmin Haartman avioitui 19-vuotiaan Fredrika Sofia Fockin[24][25][26] kanssa. Tästä avioliitosta syntyi kaikkiaan kahdeksan lasta: Fredrika Sofia (s. 1777), Georg Gabriel (s. 1797), Fredrika Ulrika (s. 1803), Georg Gabriel (s. 1805), Sofia Margareta Nordenskiöld (s. 1807), Gustaf Reinhold (1810–1849), Johan Robert (1811–1838) ja keisarillinen hovineito, vapaaherratar Anna Charlotta von Kothen (1815–1849), jonka puoliso oli Casimir von Kothen.

Lähteitä:[27][28][29][30]

Haartman sai vuonna 1782 viran Turun kaupunginlääkärinä, ja seuraavana vuonna hänet nimitettiin Turun akatemiaan anatomian, kirurgian ja obstetriikan professoriksi. Vuonna 1789 hän siirtyi lääketieteen professoriksi. Haartman toimi Turun akatemian rehtorina 1794–1795[31][14]. Venäjän valloitettua maan Suomen sodassa Haartman aktivoitui myös valtakunnanpolitiikassa. Hän oli Pietarissa järjestämässä Suomen hallintoa. Hänet nimitettiin hallituskonseljin jäseneksi ja sitten finanssipäälliköksi, mutta hän kuoli pian tämän jälkeen vuonna 1815.[32][33]

Lähetyskunnan matka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun yliopiston konsistori sai käskyn äänestää yksi edustaja lokakuussa lähtevään Suomen lähetyskuntaan. Äänestyksen voitti Turun yliopiston entinen rehtori (1794–1795), lääketieteen professori ja Turkulainen poliitikko G. E. Haartman[34]. Haartman saapui Turusta Pietariin 26. lokakuuta[35]. Pietariissa Haartman sai kutsun keisari Aleksanteri I:n audienssiin 24. marraskuuta 1808[36][9], Haartman luki keisarin ensitapaamisella ranskakielisen puheen minkä seurauksena[36][9] esitys käynnisti neuvottelut venäläisen opetusministeri P. ​​V. Zavadovskin johdolla, Haartman kävi neuvotteluja yliopistoa koskevista kysymyksistä keisarin ja opetusministerin välityksellä suullisesti sekä kirjepostilla, johon keisari tammikuussa 1809 merkitsi myönteisen päätöksen, Haartman palasi Pietarista Suomeen helmikuun lopussa 1809[37].

Kunnianosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ritarikunnat

Venäjän keisarikunta Pyhän Vladimirin IV. luokan ritarimerkki kaulanauhassa, Suomen lähetyskunta 1808.

Aatelointi ja arvonimet

Nimikkokatu

Haartmanilla on Helsingissä nimikkokatu joka sijaitsee Meilahdessa, Meilahden sairaala-alueella nimellä Haartmaninkatu,[38][39] Katu kulkee Meilahden sairaalan laajan tonttialueen ohi, ja sen varrella ovat myös Naistenklinikka sekä myöhemmin rakennetut Haartmanin sairaala ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan rakennukset.[40]

Nimikko-instituutti

Haartman-instituutti sijaitsee haartmaninkatu 3:ssa.[41]

Valtiopäivä maalaukset ja muotokuvat

Valtiopäiväkuva.[42]

G. E. Haartmanin aatelisvaakuna.[5]
  1. Savolainen, Raimo: Haartman, Gabriel Erik von (1757 - 1815) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 5.7.2016. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 28.11.203.
  2. Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 24.10.2022.
  3. 1922 Förhandlingar och uppsatser. 35, 1921., s. 249 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 23.2.2024.
  4. 31.10.1939 Vaasa no 294, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 2023-01-23i.
  5. a b c Suvut ja vaakunat - Finlands riddarhus ritarihuone.fi. Viitattu 15.2.2024.
  6. a b 1872 Tilastollinen käsikirja Suomenmaalle / Karl Emi..., s. 29 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 10.2.2024.
  7. Gabriel Eric Haartman, von sok.riksarkivet.se. Viitattu 19.2.2024.
  8. Sök - Uppslagsverket Finland uppslagsverket.fi. Viitattu 19.2.2024.
  9. a b c Biografiasampo biografiasampo.fi. Viitattu 19.2.2024.
  10. Herman Hofberg, Frithiof Heurlin, Viktor Millqvist, Olof Rubenson: I:437 (Svenskt biografiskt handlexikon) runeberg.org. 1906. Viitattu 19.2.2024. (ruotsiksi)
  11. 937-938 (Nordisk familjebok / Uggleupplagan. 10. Gossler - Harris) runeberg.org. 1909. Viitattu 19.2.2024. (ruotsiksi)
  12. Gabriel Erik von Haartman akatemiasampo.fi. Viitattu 20.2.2024.
  13. a b Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852, Gabriel Haartman ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 22.2.2024.
  14. a b c Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 28.11.2023.
  15. 1914 Från samhällslifvet i Åbo 1809-1827 : kultur- o..., s. 59 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 10.2.2024.
  16. 12.1.1925 Våra Kvinnor no 1, s. 10 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 10.2.2024.
  17. 30.1.1925 Våra Kvinnor no 2, s. 17 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 10.2.2024.
  18. 16.9.1923 Hufvudstadsbladet no 252, s. 9 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 10.2.2024.
  19. 1925 Helsingin yliopisto : opettajat ja virkamiehet ..., s. 314 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 10.2.2024.
  20. 10.10.1935 Svenska Pressen no 235, s. 3 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 10.2.2024.
  21. von Mellin, Minerva Minerva. Viitattu 7.4.2024. (ruotsiksi)
  22. Geo. H. Mellen: The Geo H. Mellen Co. Innisfallen Greenhouses. Springfield, Ohio: Innisfallen Greenhouses, 1898. Teoksen verkkoversio (viitattu 7.4.2024).
  23. (1777–2014) Von Mellin jälkeläisillä Qvidja Gård. Viitattu 7.4.2024.
  24. Fock, Minerva Minerva. Viitattu 7.4.2024. (ruotsiksi)
  25. Fock nr 1846 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 7.4.2024.
  26. Fock nr 304 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 7.4.2024.
  27. 12.1.1913 Åbo Underrättelser no 11, s. 8 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 10.2.2024.
  28. 1857 Till åhörande af det offentliga föredrag, hvarm..., s. 9 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 10.2.2024.
  29. 1964 Levnadsteckning / Nathanael Gerhard af Schultén..., s. 227 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 10.2.2024.
  30. 1899 Prästeståndets protokoll vid Borgå landtdag år ..., s. 579 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 10.2.2024.
  31. Lista över rektorer för Helsingfors universitet. Wikipedia, 5.7.2020. Artikkelin verkkoversio. sv
  32. Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 28.11.2023.
  33. 1872 Tilastollinen käsikirja Suomenmaalle / Karl Emi..., s. 63 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 10.2.2024.
  34. 1911 Historiallinen Aikakauskirja no 1, s. 11 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 14.2.2024.
  35. 1911 Historiallinen Aikakauskirja no 1, s. 14 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 14.2.2024.
  36. a b Historiallinen Aikakauskirja 1911, no 1, s. 29. Haartmanin audienssi ja ranskakielinen puhe keisarille (sivut. 29-30) digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 20.2.2024.
  37. 1911 Historiallinen Aikakauskirja no 1, s. 39 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 21.2.2024.
  38. kenen kadulla asut? OSA 163 | Haartmaninkatu muistuttaa Suomen lääketieteen uranuurtajista Helsingin Sanomat. 16.11.2008. Viitattu 10.2.2024.
  39. Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 17.2.2024.
  40. Haartmaninkatu 2 finna.fi.
  41. Haartman-instituutti, Haartmaninkatu 3 | Opetustilat tilavaraus.helsinki.fi. Viitattu 10.2.2024.
  42. Turun Akatemian lääketieteen professori ja Akatemian rehtori Gabriel Erik von Haartman | Hakutulokset | Finna.fi finna.fi. Viitattu 10.2.2024.
  43. 1911 Historiallinen Aikakauskirja no 1, s. 11 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 20.2.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]