G. Ledyard Stebbins
George Ledyard Stebbins, Jr. (6. tammikuuta 1906 – 19. tammikuuta 2000) oli yhdysvaltalainen geneetikko ja kasvitieteilijä, jota on laajasti pidetty 1900-luvun yhtenä merkittävimmistä kasvien evoluutiota tutkineista biologeista.
Stebbins oli ensimmäinen tutkija, joka syntetisoi keinotekoisesti kasvilajin, joka kykeni menestymään luonnollisissa olosuhteissa.[1]
Stebbins suoritti tohtorintutkintonsa kasvitieteessä Harvardin yliopistossa vuonna 1931. Hän opetti Colgaten yliopistossa Hamiltonissa, New Yorkissa, ja oli vuoteen 1973 asti Kalifornian yliopiston Berkeleyn henkilökuntaa. Vuonna 1950 hän siirtyi Kalifornian yliopiston Davisin kampukselle, jossa hän perusti genetiikan laitoksen. Hän teki laajan tutkimuksen kasvien levinneisyydestä tällä alueella.[1]
Stebbins kuuluu uranuurtajiin modernin synteettisen evoluutioteorian laatimisessa ja soveltamisessa korkeampiin organismeihin. Tämä teoria erottaa toisistaan geenimutaation ja rekombinaation perusprosessit, luonnonvalinnan, kromosomien rakenteen ja lukumäärän muutokset sekä lisääntymiseristyksen. Hänen teoksensa Variation and Evolution in Plants (1950) julkaiseminen teki Stebbinsistä yhden ensimmäisistä biologeista, jotka sovelsivat tätä teoriaa kasvien evoluutioon. Stebbins ja hänen työtoverinsa Ernest B. Babcock tutkivat polyploidisia kasveja, jotka ovat uusia kasvilajeja, jotka ovat syntyneet olemassa olevan lajin kromosomien spontaanista kaksinkertaistumisesta. Kun kehitettiin tekniikka kasvin kromosomiluvun keinotekoiseksi kaksinkertaistamiseksi, Stebbins käytti sitä polyploidien tuottamiseen useista villiheinälajeista, joista uusi laji Ehrharta erecta vakiintui luonnolliseen kasvuympäristöön vuonna 1944.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yoon C. K. January 21, 2000. Ledyard Stebbins, 94, Dies; Applied Evolution to Plants. New York Times, Section B, Page 9
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 George Ledyard Stebbins, Jr. Encyclopaedia Britannica. Viitattu 23.9.2025.
