Funmilayo Ransome-Kuti
| Funmilayo Ransome-Kuti | |
|---|---|
 Funmilayo Ransome-Kuti 70-vuotispäivänään. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. lokakuuta 1900 Abeokuta, Etelä-Nigerian protektoraatti |
| Kuollut | huhtikuu 1978 (77–78 vuotta) Lagos, Nigeria |
| Ammatti | poliitikko ja aktivisti |
| Puoliso | Israel Oludotun Ransome-Kuti |
| Lapset |
Olufela Anikulapo-Kuti Bekolari Ransome-Kuti Olikoyi Ransome-Kuti |
| Muut tiedot | |
| Tunnustukset | Leninin rauhanpalkinto |
Funmilayo Ransome-Kuti (o.s. Thomas, myöhemmin Anikulapo-Kuti; 25. lokakuuta 1900 – huhtikuu 1978) oli nigerialainen poliitikko ja feministi. Hänen vanhempansa olivat kristittyjä joruboja. Hän sai teini-ikäisenä muodollisen koulutuksen, vaikka se oli nigerialaistyttöjen kohdalla erittäin harvinaista. Myöhemmin Ransome-Kuti opiskeli Isossa-Britanniassa. Nigeriaan palattuaan hän toimi paikallisissa naisjärjestöissä ja Abeokutan politiikassa. Hänestä tuli eräs Nigerian vaikutusvaltaisimmista poliitikoista ja feministeistä, ja vuonna 1947 hän oli ainoana naisena mukana Nigerian perustuslaillisessa kokouksessa. Hän oli perustamassa National Council of Nigeria and the Cameroons -puoluetta mutta menetti vaikutusvaltansa vuoden 1959 jälkeen, kun NCNC ei ottanut häntä ehdokkaakseen. Viimeiset elinvuotensa hän vietti poikansa luona Lagosissa, mistä käsin hän vastusti vallan ottanutta sotilashallitusta. Ransome-Kuti vammautui vakavasti armeijan 1977 tekemässä ratsiassa ja kuoli seuraavana keväänä.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Funmilayo Ransome-Kuti (o.s. Thomas) syntyi Abeokutassa nykyisessä Nigeriassa 25. lokakuuta 1900. Hänen vanhempansa olivat kristittyjä joruboja. Hänen alkuperäinen nimensä oli kokonaisuudessaan Frances Abigail Olufunmilayo Thomas. Hän kävi Abeokuta Grammar School -nimistä koulua vuosina 1914–1917 ja oli sen ensimmäinen tyttöoppilas.[1] Hän asui vuodet 1919–1922 Britanniassa, missä hän opiskeli Winchamissa tyttöjen koulussa. Oppiaineisiin kuuluivat muun muassa kotitalous, ompelu, hattujen tekeminen, kasvatus, elokuutio, ranskan kieli ja musiikki.[2]
Opiskeluiden jälkeen hän opetti joitakin vuosia abeokutalaisessa koulussa. Samoihin aikoihin hän otti englanninkielisten nimiensä tilalle jorubankieliset nimet. Nimen Olufunmilayo hän lyhensi muotoon Funmilayo. Vuonna 1925 hän meni naimisiin anglikaanisen papin Israel Oludotun Ransome-Kutin kanssa.[1] Pari sai useita lapsia, joista tunnetuiksi tulivat esimerkiksi muusikko Olufela Anikulapo-Kuti, lääkäri Bekolari Ransome-Kuti ja aktivisti Olikoyi Ransome-Kuti.[3]
Järjestötoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ransome-Kuti perusti vuonna 1932 Abeokuta Ladies Club (ALC) -nimisen seuran, jonka tarkoituksena oli tehdä hyväntekeväisyystyötä. Seura kehittyi hiljalleen aiempaa poliittisemmaksi. Se alkoi ajaa feministisiä tavoitteita. Vuonna 1944 alun perin lähinnä länsimaisen koulutuksen saaneille naisille tähdätyn seuran jäsenyys avattiin myös Abeokutan naistorikauppiaille, jotka tyypillisesti olivat köyhiä ja lukutaidottomia.[1]
Seurasta tuli vuonna 1946 Abeokuta Women’s Union (AWU) ja sen jäsenyys avattiin kaikille kaupungin naisille. Ransome-Kuti valittiin AWU:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. AWU kehittyi maanlajuiseksi ja otti vuonna 1949 nimen Nigerian Women’s Union (NWU) ja vuonna 1953 nimen Nigerian Women’s Societies (FNWS).[1]
Poliittinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
AWU järjesti mielenilmauksia esimerkiksi hintojen säännöstelyä vastaan. Kun paikallinen hallitsija Ladapo Ademola II yritti vuonna 1947 säätää naisille erityistä veroa, järjestö johti päällikön vastaisia mielenosoituksia. Järjestön toiminta johti Ademolan väliaikaiseen eroon vuonna 1949. Hintasääntelyn ja verotuksen ohella järjestön toimintaan liittyi esimerkiksi paremman koulutuksen, hygieenisten olojen ja muiden palvelujen vaatiminen naisille.[1]
Ransome-Kuti oli myös mukana perustamassa puoluetta National Council of Nigeria and the Cameroons (NCNC),[1] ja vuonna 1947 hän oli ainoana naisena mukana Nigerian perustuslaillisessa kokouksessa.[3] Hän oli vuosina 1949–1960 Abeokutan paikallisneuvoston jäsen. Vuonna 1959 NCNC ei suostunut ottamaan Ransome-Kutia ehdokkaakseen, ja hän päätti asettua ehdolle itsenäisenä ehdokkaana. Oppositio voitti vaalit NCNC:n äänten hajottua. Ransome-Kuti erotettiin puolueesta, ja hän johti omaa lyhytikäistä puoluettaan Commoners’ People’s Party. Hän ei kuitenkaan enää saavuttanut entistä poliittista vaikutusvaltaansa.[1]
Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ransome-Kuti muutti 1970-luvun alussa sukunimensä jorubaisempaan muotoon Anikulapo-Kuti muusikkopoikansa Olufelan (nyt Fela Anikulapo-Kuti) esimerkin mukaisesti. Fela Anikulapo-Kuti oli 1960-luvulta lähtien ollut Nigerian sotilashallitusten kriitikko. Hän asui kommuunimaisessa tukikohdassa Lagosissa, jota kutsuttiin Kalakutan tasavallaksi.[1] Funmilayo muutti viimeisinä vuosinaan poikansa luokse.[3] Vuonna 1977 noin tuhat nigerialaista sotilasta teki ratsian ”tasavaltaan”. Kaottisen ratsian aikana sotilaat heittivät Funmilayon rakennuksen toisen kerroksen ikkunasta ulos.[1][4] Vakavasti vammautunut Funmilayo kuoli huhtikuussa 1978.[3]
Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Funmilayo Ransome-Kuti tunnetaan yhtenä 1900-luvun alkupuoliskon merkittävimmistä nigerialaisista poliitikoista ja feministeistä.[1] Hän sai Leninin rauhanpalkinnon vuonna 1968.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j Funmilayo Ransome-Kuti Encyclopaedia Britannica. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Johnson-Odim, Cheryl & Mba, Nina Emma: For Women and the Nation, s. 30–31. Urbana and Chicago: University of Illinois Press, 1997. ISBN 0-252-02313-7. Google-kirjat (viitattu 8.7.2021). (englanniksi)
- ↑ a b c d e Toyin Falola, Ann Genova ja Matthew M. Heaton: Historical Dictionary of Nigeria, s. 351-352. 2. painos. Rowman & Littlefield, 2018. ISBN 9781538113141. (englanniksi)
- ↑ Funmilayo Ransome-Kuti African Feminist Forum. Arkistoitu 4.11.2022. Viitattu 7.7.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Funmilayo Ransome-Kuti Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
