Frivolitee
Frivolitee (fr frivolité, sv frivolitet) eli käpy- tai sukkulapitsi on lankatekniikoihin kuuluva käsityö, joka solmitaan yhden tai useamman pienen sukkulan eli kävyn avulla.[1] [2] Työ muodostuu siroiksi riveiksi asettuvista kaksoissolmuista, jotka tehdään kahdessa vaiheessa, ylä- ja alasolmu erikseen.[3] Solmut ryhmitellään ja yhdistetään ympyröiksi ja kaariksi.[2] Näiden määrää, kokoa ja pituutta muuntelemalla saadaan monenlaisia yhdistelmiä, joita toistamalla ja ryhmittämällä syntyy uusia pitsimalleja.[4]
Valmis frivoliteetyö on yksinkertaisimmillaan ympyröistä, kaarista tai molemmista sekä silmuista koostuva pieni somiste, kapea reunus tai nauha. Käpyilemällä voidaan kuitenkin valmistaa myös asusteita, kookkaita tekstiilejä tai erilaisia kolmiulotteisia kappaleita.[5][4] [6]
Materiaalit ja työvälineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Frivoliteehen käytetään tiukkakierteistä ja vetoa kestävää lankaa, jossa solmut pysyvät hyvin. Sellaisia ovat esimerkiksi puuvillainen virkkuulanka ja helmilanka, mutta harrastajat käyttävät muitakin kuituja työn paksuudesta ja toivotusta vaikutelmasta riippuen.[7][1][8] Erilaisiin korutöihin käytetään myös koristehelmiä ja muita koristeosia, jotka pujotetaan lankaan ennen työn aloittamista.[9]
Työn vaativuudesta riippuen solmut tehdään yhdellä tai useammalla kävyllä. Työskentelyn aluksi lanka kierretään aluksi kävyn keskiosassa sijaitsevan kelan tai kiinteän keskiosan ympäri.[2][10] Sieltä juokseva lanka pujotetaan kävyn avulla eri tavoin solmuiksi tai annetaan sen asettua eri mittaisiksi silmuiksi. Silmuilla on kaksi tehtävää: ne koristavat työtä ja toimivat ankkureina, kun työn osia yhdistetään toisiinsa.[11] Jotta lankaa ei tarvitse katkaista, käytetään varsinkin yhdellä kävyllä työskenneltäessä koukkua myös silloin, kun halutaan frivoliteekuljtaa lanka huomaamattomasti työn takana kohtan, josta työtä jatketaan.[12] Muita työvälineitä ovat neula tai puikko sekä sakset.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hoare, Katharin L.: The Art of Tatting. Longmans, Green and Co., London, 1910. Teoksen verkkoversio.
- Orr, Anne: Tatting, Book Nr. 43. Anne Orr Studios, Nashville Tennessee, USA. 1942. Teoksen verkkoversio.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Orr, sivu 14.
- ↑ a b c Moilanen, Hanna: Risto, 75v, tekee pitsiä: Isä opetti, että samoissa käsissä pitää pysyä vasara ja pitsilangat.”. ET-lehti, 11.04.2021. Sanoma Media.
- ↑ Luokomaa, Leena: Käpypitsi eli frivolite 2021. Laukaan Martat. Viitattu 24. marraskuuta 2022.
- ↑ a b Orr, sivut 2-14.
- ↑ Marja: Solmujen lumoissa: Käpypitsikruunu ja käpyilyn historiaa Suomessa Solmujen lumoissa. sunnuntai 4. heinäkuuta 2021. Viitattu 24.11.2022.
- ↑ Rauman kansalaisopisto: Opinto-opas 2021-2022 (pdf) (s. 72) rauma.fi. Viitattu 24.11.2022.
- ↑ Wellamo-opisto: Opinto-opas 2014-2015: Nyt voi taas hehkuttaa! (pdf s.21) docplayer.fi. Viitattu 24.11.2022.
- ↑ Hoare mainitsee kulta- ja silkkilangat, pdf s. 22.
- ↑ Hoare, pdf s. 32.
- ↑ Mitä on käpypitsi? Käpypitsiyhdistys. 29.4.2016. Viitattu 24.11.2022.
- ↑ Kodin Taitokirja. Kodin Taitosanakirjan uusittu laitos, s. 347. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1957.
- ↑ Hoare, pdf s. 29.