Siirry sisältöön

Friedrich Miescher

Wikipediasta
Johannes Friedrich Miescher
Henkilötiedot
Syntynyt13. elokuuta 1844
Basel, Sveitsi
Kuollut26. elokuuta 1895 (51 vuotta)
Davos, Sveitsi
Koulutus ja ura

Johannes Friedrich Miescher (13. elokuuta 1844 Basel, Sveitsi24. helmikuuta 1895 Davos, Sveitsi) oli sveitsiläinen lääkäri ja biologi, joka eristi nukleiinihapon ensimmäistä kertaa vuonna 1869.[1][2]

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miescherin isä oli lääkäri ja opetti patologista anatomiaa Baselin yliopistossa. Valmistuttuaan lääkäriksi vuonna 1868 Miescher päätti kuulo-ongelmansa vuoksi suunnata uransa lääketieteelliseen tutkimukseen. Työskennellessään vuonna 1869 Tübingenin yliopistossa Felix Hoppe-Seylerin alaisuudessa hän löysi infektioiden aiheuttamasta mädästä aineen, joka sisälsi sekä fosforia että typpeä. Aine, jota aluksi kutsuttiin nukleiiniksi, koska se näytti olevan peräisin solujen ytimistä, tunnettiin nukleiinihappona vuoden 1874 jälkeen, kun Miescher erotti sen proteiini- ja happo-osiin. Nykyään se tunnetaan nimellä deoksiribonukleiinihappo eli DNA. Miescher jatkoi sitten tutkimuksiaan Leipzigissa Carl Ludwigin laboratoriossa.[1][2]

Palattuaan professoriksi Baselin yliopistoon, jossa hänen isänsä ja sittemmin hänen setänsä olivat aiemmin toimineet, Miescher löysi lohen siittiöistä nukleiinihappoa ja protamiinia. Miescher ei menestynyt opettajana, ja hänen ujoutensa ja keskittymisensä tutkimukseensa vaikeuttivat hänen suhdettaan oppilaisiinsa. Kesti vuosia ennen kuin nukleiinihapon merkitys tunnustettiin. Miescher itse uskoi, että perinnöllisyyden molekyylejä olivat proteiinit, eivät hapot.[1][2]

  1. 1 2 3 Miescher, Johannes Friedrich DNA Learning Center, Cold Spring Harbor Laboratory. 2011. Viitattu 01.06.2022.
  2. 1 2 3 Friedrich Miescher and the discovery of DNA Developmental Biology. 2005. Viitattu 01.06.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]