Friedrich Hebbel
| Christian Friedrich Hebbel | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. maaliskuuta 1813 Wesselburen |
| Kuollut | 13. joulukuuta 1863 Wien, Itävalta |
| Ammatti | näytelmäkirjailija |
| Kirjailija | |
| Salanimi | J. F. Franz [1] |
| Äidinkieli | saksa |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Christian Friedrich Hebbel (18. maaliskuuta 1813 Wesselburen – 13. joulukuuta 1863 Wien, Itävalta) oli saksalainen näytelmäkirjailija.
Hebbel oli lähtöisin köyhistä oloista. Hän osoitti kuitenkin jo pienenä kirjallisia kykyjä, kun hänen runojaan julkaistiin Modezeitungissa.[2] Hebbel pystyi suojelijoidensa tuen turvin aloittamaan opiskelun Heidelbergin yliopistossa, josta hän siirtyi Müncheniin. Hän ei kuitenkaan saanut runojaan julkaistuksi ja palasi rahattomana Elise Lensingin luokse, jonka kanssa hän asui ja joka tuki häntä niin henkisesti kuin taloudellisestikin.[3]
Ensimmäisen näytelmänsä Hebbel julkaisi vuonna 1840. Raamatun tarinaan perustuva Judith toi Hebbelille mainetta. Toinen näytelmä, Genoveva, valmistui seuraavana vuonna.[3] Vuonna 1843 Hebbel kirjoitti kirjallisuusteoriasta esseen "Mein Wort über das Drama".[4] Samana vuonna hän kirjoitti myös keskiluokkaa kuvaavaa näytelmää Maria Magdalena.[3]
Hebbel asettui vuonna 1845 Wieniin ja avioitui näyttelijä Christine Enghausin kanssa. Hebbelin uran loppupuoli oli menestyksekäs. Näytelmää Herodes und Mariamne vuodelta 1848 Hebbel pitää mestariteoksenaan.[4] Seuraavaksi hän kirjoitti teokset Agnes Bernauer ja Nibelungen lauluun perustuvan kolmiosaisen sarjan Die Nibelungen. Hebbelin kypsin teos on ehkä Gyges und sein Ring vuodelta 1854.[3]
Judithia ja Maria Magdalenaa on esitetty Suomenkin teattereissa vuoden 1900 molemmin puolin.[5]
Hebbel valitsi aiheensa etupäässä Raamatusta ja saksalaisesta kansanrunoudesta. Hänen parhaita näytelmiään ovat Judith (1841), Genoveva (1843), Maria Magdalena (1844), Herodes und Mariamne, Agnes Bernauer (1855). Hebbelin trilogian Die Nibelungen (1862) eri osat ovat Der gehörnte Siegfried, Siegfrieds Tod ja Kriemhildens Rache. Hebbelin viimeinen murhenäytelmä Demetrius jäi keskeneräiseksi. Hebbel oli lahjakas dramaatikko, hänellä oli luovaa mielikuvitusta, draamallista sommittelutaitoa, mutta liioitellessaan hän toisinaan ylittää taiteen rajat. Kootut teokset ilmestyivät 1901–1903.[6]
Suomennettu tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lauselmia Friedrich Hebbelin päiväkirjasta, Valvoja 5–6, 1908 s. 384–389 verkossa
- Yö metsästäjän kodissa, sarja: Mailta ja meriltä n:o 12. toim. Teuvo Pakkala, Otava, 1911 Verkossa sisältää kertomukset:
- Yö metsästäjän kodissa
- Rubini, satu
- Taidemaalari
- Paavon merkillisin yö
- Judith: 5-näytöksinen murhenäytelmä, suom. Hilda Martin, käsikirjoitus Teatterikorkeakoulun Viipurin Näyttämön kokoelmassa
- Maria Magdalena, näytelmä
Runot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lähde[7]
- Ei moista syksyn päivää nähty ennen. On tyyni, teoksessa: Lounatuulia
- Ennen viiniä, teoksessa: Laulujen virta
- Eräälle tuntemattomalle naiselle, teoksessa: Laulujen virta
- Joutsenet, teoksessa: Laulujen virta
- Lapsuudenmuisto, suom. Anna-Maija Raittila, teoksessa: Kissanystävälle
- Rakkaudentunnustus, teoksessa: Laulujen virta
- Yölaulu, teoksessa: Laulujen virta
- Antologioissa
- Kissanystävälle (Brevier für Katzenfreunde), Helsinki: WSOY 1991 ISBN 951-0-16569-7
- Lounatuulia, Helsinki, Kirjapaja 1990 ISBN 951-621-977-2
- Laulujen virta: saksalaista lyriikkaa seitsemänsadan vuoden varrelta suom. Arvi Kivimaa, WSOY 1936
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Czech National Authority Database (viitattu ). Arvo on haettu Wikidatasta.
- ↑ Friedrich Hebbel Nndb.com. Viitattu 10.4.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c d Friedrich Hebbel Britannica. 2009. Encyclopædia Britannica. Viitattu 10.4.2009/ päivitetty 26.9.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Friedrich Hebbel Biography. Answers Corporation. Viitattu 10.4.2009. (englanniksi)
- ↑ Ilona-esitystietokanta, Teatterin tiedotuskeskus, viitattu 16.12.2014.
- ↑ Hebbel, Friedrich, Tietosanakirja osa 3. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1911
- ↑ Friedrich Hebbel, Linkki maailman runouteen, runotietokanta, Lahden kaupunginkirjasto. Päivitetty 19.3.2021, viitattu 27.4.2021
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Friedrich Hebbel Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta