Frenckellin konttori
| Frenckellin konttori | |
|---|---|
 Konttori vuonna 2012 |
|
| Osoite | Puutarhakatu 2 |
| Rakennustyyppi | liike- ja toimistorakennus |
| Valmistumisvuosi | 1847 |
| Suunnittelija | Carl Ludvig Engel[1] |
| Rakennuttaja | Frans von Frenckell |
| Kerrosluku | 3 |
| Kerrosala | 1658 |
| Verkkosivut | |
 |
|
Frenckellin konttori on vuonna 1847 valmistunut Frenckellin paperitehtaan entinen toimistorakennus Tampereella. Se sijaitsee Tampereen ytimessä Frenckellinaukion vieressä. Rakennus on suojeltu asemakaavalla. Se kuuluu Tammerkosken teollisuusmaisemaan, joka on yksi Museoviraston määrittämistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Abraham Häggman[3] perusti Tammerkosken varrelle Suomen ensimmäisen paperitehtaan ja Tampereen ensimmäisen tehtaan vuonna 1783. Paperipruukin paikaksi hän valitsi Tammerkosken keskijuoksun.[4] Hän myi tehtaan Hatanpään kartanon omistajalle Lars Gustaf Lefrénille vuonna 1810.[3]
Lefrén taas myi tehtaan vuonna 1832 Johan Christopher Frenckellille (1789–1844).[3] Frenckell rakennutti paikalle kolmikerroksisen tehtaan, jossa käynnistettiin vuonna 1842 Suomen ensimmäinen paperikone.[5]
1847–1927
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Carl Ludvig Engel[1] teki paperitehtaan konttorin rakennuspiirustukset 1830-luvulla.[6] Kirkkokadun ja Puutarhakadun kulmassa sijaitseva[7] konttori valmistui tehtaan viereen vuonna 1847. Rakentamiseen käytettiin muun muassa 150–200-vuotiaita hirsiä.[8] Rakennuksen alakerrassa oli konttori, yläkerrassa tehtaan johtajan asunto.[7]
Tehdas muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 1901.[9] Yhtiön omistanut Carl Theodor von Frenckell kuoli vuonna 1902. Yli puolet yrityksestä jäi hänen tyttärelleen Karin Rosenlewille, joka oli naimisissa Rosenlew-yhtiön toimitusjohtaja Erik Rosenlewin kanssa.[10] Perikunta toteutti[11] tehdasrakennukseen Birger Federleyn suunnittelemat mittavat uudistukset ja samalla myös konttoria uudistettiin. Konttorin ikkunat ja ovet uudistettiin rakennuksen alkuperäistä tyyliä kunnioittaen, mutta sisäpihalla porrashuoneissa näkyi jugend-henki.[7] Vuoteen 1920 mennessä yhtiön omistus oli siirtynyt täysin W. Rosenlew & Co -yhtiölle ja J. C. Frenckell & Son Aktiebolagista tuli osa Rosenlewiä seuraavana vuonna.[10]
1928–2023
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alue siirtyi Tampereen kaupungin omistukseen vuonna 1928,[3] paperitehtaan toiminta päättyi seuraavan vuoden kesäkuussa.[10] Konttoria alettiin käyttää kaupungin hallintorakennuksena.[12] Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsi kaupungin rahatoimikonttori, toisessa taas istuntosalit ja kaupunginhallituksen muut toimitilat. Muutokset suunnitteli kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer.[7]
Vuonna 1936 järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jossa haettiin ehdotuksia torin ja Frenckellin alueen uudistamiseen. Tarkoitus oli purkaa alueelta pääosa vanhoista rakennuksista, esimerkiksi Frenckellin tehdas ja konttori. Vain kirkko, kirjastotalo ja teatteri olisi säästetty.[7] Rakennusten purkuaikeet haudattiin toisen maailmansodan syttymisen myötä.[13] Sodan jälkeen kaupungilla oli rahapula ja uuden kaupungintalon rakentamisen sijaan se alkoi[13] kunnostaa Frenckellin rakennuksia virastokäyttöön.[3]
1950-luvulla konttorissa toimivat kaupunginhallitus, kaupunginkanslia ja rahatoimisto.[7]
1960-luvulla Keskustorilta purettiin Molinin korttelin rakennukset ja Frenckellin konttoria ympäröineet aidat ja portit. Näin Frenckellin konttorin edustasta eli Frenckellinaukiosta muodostui keskustorin osa.[7] Vuonna 1967 rakennukseen muutti Tampereen kaupungin katuosasto ja sairauskassa.[12] 1970-luvulla rakennuksessa toimi Tampereen kaupungin henkilökunnan terveysasema.[7]
Vuosituhannen vaihteessa Frenckellin tehdasrakennukset ja konttori erotettiin omiksi korttelialueiksi ja samalla rakennukset suojeltiin. Kirjastonpuisto muodostettiin konttorin ja tehdasrakennusten välisestä viheralueesta ja koskenrannan viheralueesta ja vanhan pannuhuoneen ympärillä olevasta alueesta.[7]
.jpg)
2000-luvulla konttori oli väistötilana muun muassa Tampereen Tilakeskus Liikelaitokselle vuosina 2006–2009[7] ja vuosina 2015–2017 kansainväliselle koululle.[12] Työllisyyspalveluiden toimistona sitä käytettiin vuoteen 2021 asti, jolloin käytöstä luovuttiin sisäilmaongelmien vuoksi.[2]
Tampereen kaupunki myi paperitehtaan toukokuussa 2023 kiinteistöyhtiölle,[2] jonka taustalla vaikuttaa sijoitusyhtiö Aare Invest[8] ja Marko Kuusisto. Yhtiö suunnitteli alueelle hotelli- ja ravintolatoimintaa.[14] Tonttia kaupunki ei myynyt.[9] Sen jälkeen se alkoi myydä myös tyhjilleen jäänyttä konttorirakennusta. Kaavan mukaan siihen saa sijoittaa esimerkiksi kahvilan, ravintolan tai hotellin, muttei yksityisasuntoja.[2]
2024–
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helmikuussa 2024[6] kaupunki myi Aare Investille myös tehtaan konttorirakennuksen.[8] Pitkään myynnissä[6] olleesta rakennuksesta saatiin vain yksi tarjous ja konttorin hinnaksi tuli 325 000 euroa. Tontin kaupunki vuokrasi 40 vuodeksi. Yhtiö kertoi aloittavansa rakennuksessa perusparannuksen, jossa remontoidaan tiloja yritystoiminnalle. Korjauskulujen arvioitiin olevan mittavat, sillä sisäilmaongelmien lisäksi korjauksessa tulee huomioda talon kultuurihistoriallinen arvo.[15] Rakennuksen korjauksesta vastasi Meijou Oy, jonka toimitusjohtaja on Marko Kuusisto. Remontin aikana kunnostettiin alkuperäisiä ovia, ikkunoita, portaita, kaiteita, peltikattoa ja rännejä. Poikkeusluvan myötä rakennukseen sai lisätä terassin.[1]
Konttori sai ensimmäiset vuokralaiset syyskuussa 2025. Heidän joukossaan oli esimerkiksi ravintola, Visit Tampereen toimisto, Säästöpankki Sinetti, Asianajotoimisto Lexia ja varainhoitoyhtiö Finlandia Group.[8] Ravintola Madame avautui lokakuussa.[16] Rakennuksen väritys oli vaihdettu yhteistyössä museoammattilaisten kanssa aiemmasta vaaleanruskeasta vaaleankeltaiseksi. Konttorin julkisivusta poistettiin lukuisia kerroksia vanhoja pinnoitteita. Sisätiloihin palautettiin alkuperäisiä pintoja näkyviin.[8]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolmikerroksisen rakennuksen pinta-ala on 1658 kerrosneliömetriä ja se sijaitsee tontilla, jonka suuruus on 861 neliötä. Rakennus on suojeltu asemakaavalla.[15]
Rakennuksen julkisivun värisävy on alkuperäistetty. Sen valkoista hohtavat ikkunaympäristön koristelut ovat tyypillisiä Engelille suunnittelemille rakennuksille.[1]
Rakennuksessa sijaitsee ravintola Madame,[16] Visit Tampereen toimisto, Säästöpankki Sinetin konttori, Asianajotoimisto Lexia ja varainhoitoyhtiö Finlandia Groupin konttori.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Horsma-aho, Taru: Frenckellin konttorin remontin arvioidaan valmistuvan syyskuussa Aamulehti. 9.7.2025. Viitattu 12.10.2025.
- ↑ a b c d Roth, Raili: Historiallinen rakennus Tampereen ydinkeskustasta myyntiin Aamulehti. 4.5.2023. Viitattu 11.10.2025.
- ↑ a b c d e RKY – Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 11.10.2025.
- ↑ Nieminen, Elina: Pienestä ”pläntistä” kasvoi Suomen suurin teollisuuskaupunki Yle Uutiset. 4.6.2025. Viitattu 11.10.2025.
- ↑ Koskinen, Anu Leena: Tampere myy historiallisen tehdasrakennuksen Frenckellin ydinkeskustasta Yle Uutiset. 2.4.2019. Viitattu 11.10.2025.
- ↑ a b c Mäkinen, Petteri: Frenckellin konttorin toinen vuokralainen julkistettiin Tamperelainen. 4.9.2024. Viitattu 11.10.2025.
- ↑ a b c d e f g h i j Ståhlberg, Ann-Mari: Frenckellin konttori Rakennushistoriaselvitys ekstrat.tampere.fi. 19.2.2019. Tampereen kaupunki. Viitattu 12.10.2025.
- ↑ a b c d e f Uusi omistaja paljastaa: 1700-luvulla perustettu paperitehdas muuttuu hotelliksi ja kylpyläksi Tampereen keskustassa Yle Uutiset. 14.7.2025. Viitattu 11.10.2025.
- ↑ a b Grönroos, Reija; Matson-Mäkelä, Kirsi: 150 vuotta sitten Tampereen ytimessä tehtailtiin lumppupaperia – kohta kansallismaisemaan houkutellaan väkeä hotellikylpylällä Yle Uutiset. 18.5.2021. Viitattu 11.10.2025.
- ↑ a b c J. C. Frenckell & Son Ab — Historia www.porssitieto.fi. Viitattu 11.10.2025.
- ↑ Lyytinen, Hanna: Frenckell Rakennushistoriallinen dokumentointi ekstrat.tampere.fi. 2001--01-24. Tampereen kaupungin tilakeskus. Viitattu 12.10.2025.
- ↑ a b c Niinilampi, Venla: Uuden ravintolan avaaminen Tampereen ytimeen viivästyy Aamulehti. 25.6.2025. Viitattu 11.10.2025.
- ↑ a b Mylläri, Jari: Onko tässä uuden hotellin sviitti? Aamulehti. 15.12.2016. Viitattu 11.10.2025.
- ↑ Laitinen, Vesa: Tammerkosken savupiiput kylmenivät yksi kerrallaan Aamulehti. 19.1.2025. Viitattu 12.10.2025.
- ↑ a b Haapala, Riina: Frenckellin konttori löysi ostajansa Tamperelainen. 16.2.2024. Viitattu 11.10.2025.
- ↑ a b Nurmi, Teemu: Tervetuloa, Madame! Tamperelainen. 4.10.2025. Viitattu 12.10.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]