Fredric von Rettig
| Fredric von Rettig | |
|---|---|
 Fredric von Rettig Walter Runebergin veistoksena kaupunginkirjaston eteisessä |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. tammikuuta 1843 Gävle, Ruotsi |
| Kuollut | 17. lokakuuta 1914 (71 vuotta) Piikkiö, Suomi |
| Ammatti | Yritysjohtaja |
| Vanhemmat |
Robert Rettig Adelaide Garberg |
| Puoliso | Maria Sofia von Horn |
Pehr Fredric von Rettig (12. tammikuuta 1843 Gävle, Ruotsi – 17. lokakuuta 1914 Piikkiö, Suomen suuriruhtinaskunta)[1] oli ruotsalaissyntyinen liikemies. Muutettuaan Turkuun 1867 hän työskenteli sukunsa omistamassa – ja myöhemmin perimässään – savuketehtaassa. Fredric von Rettig muistetaan Turun kaupungille vuonna 1903 lahjoittamastaan kirjastorakennuksesta.[2][3]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opiskelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rettig opiskeli nuorena Geneven yliopistossa historiaa ja kirjallisuutta kahden lukukauden ajan. Lisäksi Euroopassa ollessaan hän hankki kauppiaskokemusta muun muassa toimimalla harjoittelijana J. E. Sander & Co:n kauppahuoneessa Saksan Bremenissä.[1]
Tupakkatehtaan johdossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rettig muutti Turkuun vuonna 1867. Syynä oli hänen setänsä Pehr Cerelius Rettigin omistama tupakkatehdas, jonka toimintaan Rettig lähti perehtymään.[1] Fredricin isästä Robert Rettigistä, silloisesta Gävlen tehtaan omistajasta tuli Turun tehtaan omistaja vuonna 1871 Pehr Cerelius Rettigin kuoltua. Robert Rettigin jälkeen tehtaan omistus siirtyi lopulta hänen pojalleen Fredricille.[4]
Rettigin aikana tupakkatehdasta uudistettiin paljon. Tehdasta alettiin koneistaa 1870-luvulta lähtien ja sen yhteyteen rakennettiin tarpeelliseksi osoittautuneita varastotiloja. Tehtaan uusi päärakennus rakennettiin 1880-luvun lopulla, rakennus oli kivinen ja kaksikerroksinen. Samoihin aikoihin tehtaassa otettiin käyttöön sähkövalaistus. Työntekijämäärä yli kaksinkertaistui 1900-luvun alun vuosina ja työntekijöitä oli parhaimmillaan 652.[1] Tupakkatuotteiden kysyntä lisääntyi koko ajan huimasti, mikä näkyi myös Rettigin tehtaan tuotannossa. Esimerkiksi kun vuonna 1871 tehtaassa valmistettiin kaksi ja puoli miljoonaa savuketta niin vuonna 1907 tuotanto oli kasvanut 340 miljoonaan kappaleeseen.[1]
Muu toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rettig oli mukana perustamassa Turun ja Tukholman välillä liikennöinyttä höyrylaivayhtiö Höyrylaiva Osakeyhtiö Borea vuonna 1897. Yhtiön ensimmäinen alus Bore I aloitti liikennöinnin tammikuussa 1898.[4] Rettig oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1899 ja Turun kaupunginvaltuuston jäsen 1875–1892.[3]
Kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rettigille myönnettiin kauppaneuvoksen arvo vuonna 1883. Fredric Rettig sai aatelisarvon vuonna 1898, ja hänen sukunimeensä lisättiin "von" -etuliite.[1] [4]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Von Rettigin vanhemmat olivat varakonsulina ja valtiopäiväedustajana toiminut Robert Rettig ja Adelaida Ulrika Corinne Garberg.[1] Von Rettig avioitui Tukholmassa syntyneen Hornin sukuun kuuluneen Maria Sofia von Hornin kanssa 15. toukokuuta 1865.[5]
Von Rettigille ja von Hornille syntyi viisi lasta. Heidän vanhin poikansa Henning von Rettig syntyi vuonna 1866. Rettigin tehtaan johto siirtyi hiljalleen hänelle.[1] Vuonna 1867 syntynyt poika Eric von Rettig toimi muun muassa Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtajana ja vuosina 1917–1919 kansanedustajana.[6] Kahden pojan lisäksi von Rettigillä oli kolme tytärtä, jotka menivät myöhemmin naimisiin vapaaherrojen kanssa.[1] Yksi vävyistä oli arkkitehti K. A. Wrede,[7] joka suunnitteli sitten edellä mainitun Turun kirjastotalon.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i Kauranen, Kaisa: Kauppaneuvos Fredric von Rettig (1843–1914). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2009. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 1.10.2009
- ↑ Biografiasampo: Fredric von Rettig Viitattu 22.4.2021.
- ↑ a b Kuka kukin oli Viitattu 22.4.2021.
- ↑ a b c Ensimmäinen vuosisata (1770–1899) Rettig Group. Viitattu 8.10.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ H.M. von Horn: Horn (1865) VonHorn.info. 2006. Arkistoitu 13.5.2008. Viitattu 1.10.2009. (englanniksi)
- ↑ Eric von Rettig Suomen kansanedustajat. 24.10.2007. Eduskunta. Viitattu 3.10.2009.
- ↑ Kauranen, Kaisa: Rettig, Fredric von (1843–1914) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.10.2006 (päivitetty 2.10.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fredric von Rettig Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
| ||||||||||
