Freddie Oversteegen

Freddie (vas.) ja Truus Oversteegen sekä pääministeri Mark Rutte vuonna 2014.

Freddie Nanda Dekker-Oversteegen (6. syyskuuta 1925 Schoten – 5. syyskuuta 2018 Velsen) oli hollantilainen vastarintataistelija, joka toimi toisen maailmansodan aikana natsi-Saksan miehitystä vastustaneessa vastarintaliikkeessä. Oversteegen muodosti sisarensa Truusin ja Hannie Schaftin kanssa ryhmän, joka suoritti sabotaaseja sekä surmasi saksalaisia SS-joukkojen sotilaita ja heidän kanssaan yhteistyötä tehneitä hollantilaisia.

Sodan aikainen toiminta

Nykyään Haarlemin kaupunkiin kuuluvassa Schotenin kylässä syntyneiden Freddie ja Truus Oversteegenin vanhemmat olivat 1930-luvulla Kominternin organisoiman poliittisten vankien avustusjärjestön Kansainvälisen Punaisen Avun aktiiveja, ja sisarukset puolestaan olivat mukana kommunistisen nuorisojärjestön toiminnassa. Vanhempien erottua heidän yksinhuoltajaäitinsä avusti vuosikymmenen puolivälistä lähtien natsi-Saksasta saapuneita pakolaisia, joita majoitettiin myös perheen kotona. Toukokuussa 1940 tapahtuneen miehityksen jälkeen sisarukset työskentelivät vapaaehtoisena Saksan rajan tuntumassa Enschedessä sijainneessa sairaalassa, josta käsin he avustivat pakolaisten salakuljetuksessa sekä levittivät kiellettyjä painotuotteita.

Freddie ja Truus liittyivät pian vastarintaliikkeeseen, jossa heidän tehtävänään oli aluksi lähinnä kuriireina toimiminen sekä aseiden ja pakolaisille hankittujen väärennettyjen henkilöpapereiden salakuljetus. Hieman myöhemmin tytöt aloittivat sabotaasin sekä aseellisen vastarinnan, jolloin sisarusten muodostamaan vastarintasoluun liittyi myös nuori lakitieteen opiskelija Hannie Schaft. Kohteina oli aluksi saksalaisia avustaneita ilmiantajia, ja myöhemmin myös saksalaisia sotilaita. Iskuissa käytettiin kahdenlaista taktiikkaa. Ilmiantajia surmatessa yksi tytöistä ajoi polkupyörää ja takana istunut ampui kohteita pistoolilla. SS-sotilaita puolestaan houkuteltiin ravintolasta tyttöjen mukaan johonkin syrjäiseen paikkaan, jossa odottaneet vastarintataistelijat surmasivat tämän. Sisarukset onnistuivat välttämään pidätyksen, mutta Schaft jäi saksalaisten vangiksi keväällä 1945, ja teloitettiin huhtikuussa vain 18 päivää ennen natsimiehityksen päättymistä.

Sisarukset määrättiin myös sieppaamaan korkea-arvoisen natsivirkamiehen Arthur Seyss-Inquartin lapset, jotta heidät oltaisiin voitu vaihtaa vangittuihin vastarintaliikkeen jäseniin, mutta sisarukset kieltäytyivät tehtävästä.

Sodan jälkeen

Freddie Oversteegenin mukaan on nimetty katu Haarlemissa, ja vuonna 2014 sisaruksille myönnettiin sodanaikaisesta toiminnastaan ”Mobilisatie-Oorlogskruis”-mitali. Vuonna 2016 heistä valmistui Thijs Zeemanin ohjaama dokumenttielokuva Twee Zussen in Verzet (engl. ”Two Sisters in the Resistance”) ja sisarukset ovat roolihahmoina myös Ben Verbongin Hannie Schaftista kertovassa elokuvassa Het meisje met het rode haar (engl. ”The Girl with the Red Hair”), joka sai ensi-iltansa 1981.