Francis Bacon

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Francis Bacon -nimisestä yleisnerosta. Francis Bacon -nimisestä taidemaalarista on erillinen artikkeli.
Francis Bacon
Francis Bacon Signature.svg

Sir Francis Bacon (22. tammikuuta 1561 Lontoo9. huhtikuuta 1626 Highgate) oli englantilainen yleisnero: kirjailija, lakimies, filosofi ja valtiomies. Bacon otti elämäntehtäväkseen uudistaa kaikki tieteet ja hänen ajatuksensa ovat monien tieteellisten ja filosofisten suuntauksien pohjana. Silti on edelleen vaikea määritellä kuinka suuri hänen vaikutuksensa edellä mainittuihin on ollut, koska hän oli enemmin tieteen agendan julistaja kuin käytännön työn tekijä.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bacon syntyi Lontoossa ja sai englantilaisen gentlemannin kasvatuksen. Hänen isänsä oli Sir Nicholas Bacon ja äitinsä Ann Cooke. Elämäkerturien mukaan hän sai kotiopetusta huonon terveytensä vuoksi.

Bacon ryhtyi opiskelemaan 15-vuotiaana Cambridgen yliopistossa lakia ja kaikkia silloin tunnettuja luonnontieteitä. Myöhemmin hänet valittiin parlamenttiin. Tästä huolimatta Baconin ura lähti todelliseen nousuun vasta kun vuonna 1603 kuningatar Elisabet I kuoli ja Bacon siirtyi Jaakko I:n palvelukseen. Samana vuonna hänet lyötiin ritariksi. Vuonna 1613 Baconista tuli tuomari, ja viisi vuotta myöhemmin hän sai lordikanslerin ja Verulamin paronin arvonimen. 60-vuotias Bacon nimitettiin St. Albans'in varakreiviksi. Myöhemmin samana vuonna häntä syytettiin lahjusten ottamisesta, johon hän myönsi syyllisyytensä. Bacon sai 40 000 punnan sakot ja hänet tuomittiin vankilaan Lontoon Toweriin. Hän ehti viettää vain viisi päivää vankeudessa ennen armahdustaan eikä hänen tarvinnut maksaa sakkoja, mutta Bacon ei enää koskaan toiminut parlamentin jäsenenä ja hänet erotettiin hovista.

Tieteessä Bacon kehitti induktiivista päättelyä eteenpäin yrittäessään saada selville lämmön olemuksen. Hän teki luetteloita kuumista ja kylmistä kappaleista toivoen löytävänsä näistä luetteloista joitain, joka olisi mukana aina esimerkiksi kuumissa kappaleissa, mutta puuttui kylmistä. Tarinan mukaan Bacon halusi eräänä talvipäivänä kuninkaan lääkärin kanssa käydyn keskustelun jälkeen kokeilla kylmyyden vaikutusta lihan säilyvyyteen ja osti tätä varten teurastetun kanan. Hän täytti sen lumella ja vei sen sisälle. Samalla Bacon itse sairastui ja joutui vuodepotilaaksi. Bacon kuoli myöhemmin saamaansa keuhkokuumeeseen, mutta viimeisessä kirjoittamassaan kirjeessä hän toteaa Arundelin jaarlille, jonka hoteissa hän sairasti, että kanalla tehty koe oli onnistunut erinomaisen hyvin, ja liha todella säilyy hyvin kylmässä.[1]

Filosofia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huolimatta siitä, että tiede kiinnosti Baconia ja hänen yleinen katsantotapansa oli tieteellinen, Bacon ei oikeastaan osallistunut siihen, mitä tehtiin hänen aikanaan tieteen alalla ja hän aliarvioi useiden aikalaistensa saavutuksia.

Bacon piti tieteen tavoitteena luonnon hallitsemista ja tähän käsitykseen perustuu hänen kuuluisa lauseensa: "Tieto on valtaa."

Bacon ei antanut arvoa matemaattisille menetelmille tai teorioiden muodostamiselle. Hän arvosteli esimerkiksi Nikolaus Kopernikuksen aurinkokeskistä planeettateoriaa spekulatiivisuudesta.

Baconia on yleisesti pidetty yhtenä empirismin perustajista. Hänen mielestään kuitenkin luottamus aistien pettämättömyyteen on lapsellista. Alkemisteja Bacon moitti "sokeasta empirismistä" ja piti itse keskeisenä, että tieteentekijä kehittäisi järjestelmällisen tavan tehdä tutkimusta.

Bacon kehitti opin idoleista (< kr. eidolon, aavekuva) eli huonoista ajatustottumuksista, jotka saavat ihmiset erehtymään. Hän luetteli teoksessa Novum Organum neljä idolien lajia:

  • suvun idolit: ihmislajin ominaisuuksista juontuvat virhekäsitykset
  • luolan idolit: yksilön subjektiivisesta näkökulmasta juontuvat virhekäsitykset
  • torin idolit: kielen käytöstä johtuvat virhekäsitykset
  • teatterin idolit: auktoriteettien iskostamat harhaluulot

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bacon aikoi kirjoittaa Instauratio Magna (Suuri laitos) -nimisen kaikki tieteet käsittävän suurteoksen. Siihen kuuluivat:

Uusi Atlantis (The New Atlantis) on klassisia utopiaromaaneja. Siinä kuvaillaan kaukaiselta mereltä löydettyä saarivaltiota, missä lääkärit olivat nujertaneet sairaudet ja tiedemiehet alistaneet luonnon ihmisen palvelukseen. Kirja jäi keskeneräiseksi.

History of King Henry the Seventh eli Henrik seitsemännen elämäkerta on erityisesti tunnettu poikkeuksena normaalista elämäkertatyylistä.

Tähän mennessä Baconin teoksista on käännetty suomeksi Uusi Atlantis ja Filosofisia mietelmiä. Ainut suomeksi ilmestynyt perusteellinen tutkimus on Jukka Kanervan Matkaan: tutkimus Francis Baconin poliittisesta ajattelusta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Francis Bacon -sitaatteja.
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Author:Francis_Bacon (englanniksi)
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Francis Bacon.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Walter Gratzer: Eurekas and Euphorias: The Oxford Book of Scientific Anecdotes, s. 64. Oxford University Press, 2002. ISBN 978-019-280-403-7.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bacon, Francis: Filosofiset mietelmät. Suomentanut Elof Kristianson. Turku: Yrjö Weilin & kumpp. o.y., 1910.
  • Kanerva, Jukka: Matkaan! Tutkimus Francis Baconin poliittisesta ajattelusta. Jyväskylän yliopisto. Valtio-opin laitos, julkaisuja no 49. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1985. ISBN 951-679-278-2.
  • Lahtinen, Mikko (toim.): Matkoja utopiaan. Sisältö: Aurinkokaupunki / Tommaso Campanella. Uusi Atlantis / Francis Bacon. Täydellisen valtion idea / David Hume. Matkoja mahdolliseen / Mikko Lahtinen. Suomentaneet Pia Mänttäri, Topi Makkonen, Petri Koikkalainen ja Tuukka Tomperi. Tampere: Vastapaino, 2002. ISBN 951-768-058-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Simpson, David: Francis Bacon The Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)