Siirry sisältöön

Forum boarium

Wikipediasta
Forum boarium
Forum boariumin aluetta, vasemmalla Hercules Victorin temppeli, taustalla Portunuksen temppeli.
Forum boariumin aluetta, vasemmalla Hercules Victorin temppeli, taustalla Portunuksen temppeli.
Koordinaatit 41°53′19″N, 12°28′53″E
Valtio Italia
Paikkakunta Rooma, Latium
Historia
Tyyppi forum
Kulttuuri antiikki
Valtakunta Rooman valtakunta
Alue Latium, Regio I Latium et Campania, Italia
Kaupunki Rooma
Aiheesta muualla

Forum boarium Commonsissa

Forum boarium (myös Forum bovarium,[1] ”Karjatori”; m.kreik. Βοαρία ἀγορά, Boaria agora,[2] Βοῶν ἀγορά, Boōn agora)[3] oli forum antiikin Rooman kaupungissa Italiassa. Se toimi nimensä mukaisesti kaupungin karjatorina, ja sijaitsi Velabrumin ja Tiberin välisellä alueella.[4][5][6][7] Nykyisin sen ydinosan paikalla ovat Piazza della Bocca della Verità -aukio ja Via Luigi Petroselli -katu.

Forum boariumilla oli keskeinen sijainti Tiberin ja sen ensimmäisen sillan Pons subliciuksen risteyksessä ja lähellä jokisatamaa. Forumilla sijaitsi useita merkittäviä temppeleitä ja se oli kaupungin Herakleen eli Herculeen kultin keskus. Kuuluisin niistä oli Hercules Victorin temppeli, jonka vieressä oli Herculeen suuri alttari (Ara maxima). Alueella sijaitsi myös muun muassa Portunuksen temppeli.[4]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forum boarium sijaitsi Capitoliumin, Palatiumin ja Aventinuksen välisellä tasaisemmalla alueella Velabrumin ja Tiberin välissä. Se näyttää kattaneen koko alueen Velabrumin rajalta Aventinuksen rinteeseen saakka ja leveyssuunnassa koko alueen Palatiumilta ja Circus maximukselta idässä Tiberille lännessä. Sitä ei siis pidä käsittää tavalliseksi muurien tai pylväskäytävien ympäröimäksi toriksi tai markkinapaikaksi, vaan suurena epäsäännöllisenä alueena, jonka rajat määräytyivät joko luonnollisten maastonmuotojen tai muiden kaupunginosien rajojen mukaan.[4][5][8]

Rooman esihistorialliset tiet kohtasivat Forum boariumin kohdalla.

Tiberin rannassa Forum boariumin kohdalla sijaitsi jokisatama Portus Tiberinus.[9] Forum boariumin ja sen koillispuolisen Velabrumin rajaa merkitsivät myöhemmin Arcus argentariorum eli Septimius Severuksen kaari ja Januksen kaari (Janus Quadrifrons).[4] Forum boariumin pohjoispuolella sijaitsi Forum holitorium eli vihannestori.[10] Serviuksen muurin Porta flumentana sijaitsi Forum boariumin alueella. Siitä kulki olettavasti tie, joka johti Pons Aemiliukselle, ja näin se sijaitsi mitä ilmeisimmin lähellä sillan itäpäätä.[11] Saman muurin Porta trigemina sijaitsi Forum boariumin eteläpuolella.[12]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forum boarium oli sen nimen mukaisesti Rooman karjamarkkina-alue.[4] Se oli Rooman varhaisin forum, ja on ollut olemassa markkinapaikkana viimeistään etruskikuninkaiden ajasta lähtien. Tätä ennen alue oli viereisen Velabrumin tavoin soista.[13][14]

Forum boarium Franz Altin akvarellimaalauksessa vuodelta 1859.

Forumin paikka oli jo varhain merkittävä liikenteen solmukohta: sinne tuli pohjoisesta ja idästä myöhemmin Via Flaminiana ja Via Salariana tunnetuilta teiltä ikivanha reitti, joka kulki Velabrumin läpi Vicus jugariuksena ja Vicus Tuscuksena ja johti Tiberin ylitykseen juuri forumin kohdalla. Ylitys oli alun perin lauttayhteydellä, myöhemmin ensimmäisen sillan Pons subliciuksen välityksellä ja vielä myöhemmin Pons Aemiliuksen kautta.[4]

Forum boariumissa kyseinen tie risteytyi Campus Martiukselta tulleen ja Capitoliumin ja joen välistä kulkeneen, Porta Carmentalikselta ja Porta flumentanalta Porta trigeminalle johtaneen tien kanssa. Myös Circus maximuksen laakson kautta kulkenut tie ja Aventinukselta laskeutunut Clivus publicius avautuivat tälle kapealle tasangolle, joka jäi kukkuloiden ja joen väliin.[4]

Roomalaisessa mytologiassa Forum boariumin alue oli paikka, johon Romulus ja Remus rantautuivat tulvavesien tuomana.[15] Alue kytkeytyi vahvasti myös Herakleen eli roomalaisittain Herculeen kulttiin ja tähän liittyvään mytologiaan. Herakles saapui paikalle Geryonin karjan kanssa ja surmasi Cacuksen, joka yritti varastaa häneltä osan häristä. Sen kunniaksi paikalliset korottivat Herakleen jumalaksi ja omistivat hänelle alttarin, Herculeen suuren alttarin (Herculis Invicti ara maxima).[16] Paikkaan liittyvät ennen kaupungin perustamista myös Euandros arkadialaisineen sekä Aineias.[17]

Forumin nimen alkuperästä on esitetty erilaisia teorioita. Sen yhdistäminen Herakleen karjaan on pelkkä runollinen tarina.[5][18] Myös oletus, jonka mukaan nimi johtuisi Aiginasta tuodusta ja tänne pystytetystä pronssihärän patsaasta, vaikuttaa perusteettomalta, sillä nimi on kiistatta paljon makedonialaissotia vanhempi.[5][19] Todennäköisintä lienee, kuten Varro toteaa,[5][20] että nimi tuli yksinkertaisesti paikan käyttötarkoituksesta, eli siitä, että se toimi muinaisena karjamarkkinana. Arcus argentariorumissa oleva piirtokirjoitus osoittaa, että alueella käytiin karjakauppaa vielä 200-luvulla.[5]

Forum boariumilla järjestettiin ensimmäiset gladiaattorinäytökset osana Marcus ja Decimus Brutuksen isän hautajaisia vuonna 264 eaa.[4][5][21][22] Tori oli Heracleen kulttinsa vuoksi taisteluille soveltuva paikka, sillä Heracles oli kamppailuiden jumala. Myöhemmin gladiaattoriesitykset siirtyivät Forum Romanumille, joka oli tilavampi.[22]

Forumin aktiivisin rakennuttamiskausi ajoittuu 200–100-luvuille eaa. Alueen kaupallinen merkitys oli suurin kuningasajalla ja tasavallan ajalla, mutta keisariajalla sen merkitys oli vähentynyt. Ajan myötä tämä laaja avoin tila täyttyi rakennuksilla, mutta alkuperäisen markkinapaikan nimi säilyi edelleen koko alueen tunnuksena. Tiheästi rakennettuna alue kärsi usein tuhoisista tulipaloista. Augustuksen tekemässä Rooman aluejaossa Forum boarium kuului enimmäkseen Regio XI Circus maximukseen, mutta osa siitä kuului Regio VIII Forum Romanumiin.[4]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Forum boariumin pohjakaava.
1. Hercules Victorin temppeli 2. Portunuksen temppeli 3. Hercules Pompeianuksen temppeli (?)[23] 4. Aemilianuksen Herculeen temppeli (?)[23] 5. Fortunan ja Mater Matutan temppelit 6. Ara Maxima 7. Arcus argentariorum 8. Januksen kaari 9. Horreumeita 10. Portus Tiberinus 11. Mithraeum 12. Statio Annonae (?)

Forum boariumin arkeologisiin kohteisiin kuuluu kauppaan liittyviä rakennuksia; porttikaaria; useita temppeleitä, joiden päälle on myöhemmin rakennettu kirkko; sekä myös kaksi poikkeuksellisen hyvin säilynyttä temppeliä.

Temppelit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Portunuksen temppeli

Portunuksen temppeli (Aedes Portuni) sijaitsi lähellä Pons Aemiliuksen itäpäätä. Portunus oli avainten, ovien ja karjan jumala joka suojeli vilja-aittoja, ja kehittyi myöhemmin myös satamien jumalaksi. Temppeli rakennettiin alun perin 300- tai 200-luvulla eaa. Nykyisin paikalla oleva temppeli rakennettiin noin vuonna 80–70 eaa. Temppeli on pseudoperipteraali ja edustaa joonialaista tyyliä. Rakennusmateriaaleina ovat travertiini ja tuffi. Temppeli on säilynyt nykyaikaan hyvin, koska se toimi vuodesta 872 lähtien Santa Maria Egiziacan eli Pyhän Maria Egyptiläisen kirkkona.[24][25] Rakennusta on aiemmin, ennen Sant’Omobonon alueen löydöksiä (katso alla), luultu Fortuna Viriliksen tai Mater Matutan temppeliksi.[26][27]

Hercules Victorin temppeli

Hercules Victorin temppeli (Aedes Herculis Victoris ad portam trigeminam) eli Hercules Olivariuksen temppeli on 100-luvulta eaa. Sen suunnittelija oli kreikkalaista alkuperää. Temppelin halkaisija on 14,8 metriä. Sitä reunustaa 20 korinttilaista pylvästä. Temppeli on Rooman varhaisin säilynyt marmoritemppeli (varhaisin rakennettu oli Juppiter Statorin temppeli), ja se oli alun perin tehty kokonaan Pentelikon-vuoren marmorista. Ensimmäisellä vuosisadalla jaa. osa siitä korjattiin käyttämällä Luna-marmoria (Carrara). Rakennus on säilynyt nykyaikaan hyvin, koska se toimi viimeistään vuodesta 1132 Santo Stefano alle Carozzen eli Santo Stefano Rotondon kirkkona. Temppelin tunnistus on epävarma, koska alueella oli useita Herakleen temppeleitä. Rakennusta on aiemmin kutsuttu virheellisesti Vestan temppeliksi yksinkertaisesti sen pyöreän muodon vuoksi.[24]

Portunuksen temppeli.

Herculeen suuri alttari

Herculeen suuri alttari ((Herculis Invicti) ara maxima) oli Rooman vanhin Herakleen kulttipaikka. Paikkaa pidettiin samana, jossa tämä myytin mukaan löi Cacuksen. Alttari oli käytössä vielä 400-luvulla. Alttarin tarkkaa paikkaa ei tunneta täydellä varmuudella, mutta Santa Maria in Cosmedin -kirkko on mahdollisesti rakennettu sen päälle, ja kirkon itäosan alta on löydetty noin 20 × 30 metrin kokoisen tuffikivisen podiumin jäänteet, jotka saattavat olla alttarin perusta.[28][29]

Forum boariumin paikka nykyisin. Näkymä forumin ja Velabrumin välisenä porttina toimineelle Januksen kaarelle.

Aemilianuksen Herculeen temppeli

Aemilianuksen Herculeen temppeli (Aedes Aemiliana Herculis) oli pyöreä temppeli, joka sijoitetaan Ara maximan ja nykyisen Santa Maria in Cosmedinin koillispuolelle. Sen rakennutti Scipio Aemilianus vuonna 142 eaa., ja se uusittiin ehkä noin 16 eaa. Temppeli edusti doorilaista tyyliä ja se saattoi olla säilynyttä Hercules Victorin temppeliä suurempi. Temppelin jäänteet purettiin 1400-luvulla, eikä siitä nykyisin ole jäljellä mitään.[30][31]

Hercules Pompeianuksen temppeli

Hercules Pompeianuksen temppeli (Aedes Herculis Invicti Pompeiani) sijaitsi Circus maximuksen lähtökarsinoiden edessä länteen nykyisestä Santa Maria in Cosmedinista. Se rakennettiin tasavallan aikana, kun Herakleen kultti alkoi muuttua yksityisestä julkiseksi. Sen nimi tuli temppelin korjauttaneesta Pompeius Suuresta. Temppelin sanotaan olleen koristeltu etruskilaiseen tyyliin. Rakennuksesta ei ole jäljellä mitään.[32][33]

Fortunan ja Mater Matutan temppelit

Fortunan ja Mater Matutan temppelit sijaitsivat Forumin boariumin pohjoisosassa Forum holitoriumin suunnassa. Ne ovat arkaaisia ja tasavallan aikaisia temppeleitä, joiden jäänteet on löydetty Sant’Omobonon kirkon alta ja ympäriltä. Kulttialueen löydöt ovat suhteellisen varhaisia: Alimpana oleva vanhin temppeli on 500-luvulta eaa., ja perinne yhdistää sen Servius Tulliukseen. Sen jäänteiden päällä on cappellacciosta tehty tasanne, jolla oli kaksi myöhempää temppeliä tasavallan ajalta noin vuodelta 396 eaa. Ne rakennettiin uudelleen vuoden 213 eaa. jälkeen. Eri rakennusvaiheissa on käytetty eri tuffi-kiviä ja travertiinia. Läntisen temppelin perusta on näkyvissä kirkon vieressä; itäisempi temppeli on kirkon alla. Alue on kaivettu vuosina 1937, 1959–1964 ja 1986.[24]

Muut kohteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forum boariumin muita merkittäviä rakennelmia olivat kaksi fornixia eli kaarta, jotka pystytti Lucius Stertinius.[4] Forumilla saattoi sijaita Pudicitia Patrician pyhäkkö, jonka olemassaolo on kuitenkin myös kyseenalaistettu.[34]

Doliola oli uskonnollisesti kunnioitettu paikka, jonka uskottiin kätkevän pyhiä jäännöksiä, jotka oli haudattu sinne joko gallialaisten hyökkäyksen aikana tai vielä varhaisemman uhan johdosta. Ad Busta Gallica oli paikka, jossa gallialaisten ruumiit sanotaan poltetun heidän kuoltuaan joko Capitoliumin piirityksen aikana tai sen jälkeen. Tämä oletus perustuu siihen, että Varro mainitsee Busta Gallican Aequimeliumin ja Doliolan välissä. Varro ei kuitenkaan nimeä paikkoja topografisessa järjestyksessä.[5][35] On arveltu, että sekä Busta Gallica että Doliola olisivat olleet varhaisia hautoja, jotka löydettiin Rooman valtakunnan aikana, mutta joiden merkitys jäi väärinymmärretyksi.[4]

Kaksi löydettyä rajakiveä,[4][36] joista toinen ajoittuu Tiberiuksen ja toinen Claudiuksen aikaan, osoittavat, että forumin alue, joka oli julkista tilaa, tarvitsi rajaamista, jotta sen alue ei päätynyt rakennusmaaksi. Rajakivet määrittelivät alueen itärajan kulkeneeksi Hercules Pompeianuksen temppelin edustalla.[4]

Notitia urbis Romaessa mainitaan kaksi patsasta, joiden arvellaan sijainneen Forum boariumilla: Apollo Coelispex ja Hercules Olivarius. Ne kuuluivat ilmeisesti patsaisiin, jotka Augustus omisti Rooman eri kaupunginosille (vicus). Olivarius-lisänimi liittynee Hercules Victorin käyttämään oliiviseppeleeseen ja näin Hercules Victorin temppeliin. Koska Forum boarium oli erityisesti omistettu Herakleen kultille, on todennäköistä, että siellä oli hänen patsaansa. Lisäksi sekä tämä patsas että Apollon patsas mainitaan Notitiassa Porta trigeminalta tultaessa ennen Velabrumia, mikä vahvistaa niiden sijoittumisen Forum boariumille.[5]

Cloaca maximan suuaukko on nähtävissä nykyisen Ponte Palatinon itäpään eteläpuolella.[5]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Cicero: Pro Scauro 23; Livius, passim.
  2. ↑ Dionysios Halikarnassoslainen: Rooman historia (Rhōmaikē arkhaiologia) 1.40, 4.27: ἀγορὰ καλουμένη/λεγομένη Βοαρία.
  3. ↑ Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Marcellus 3.
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m Platner, Samuel Ball & Ashby, Thomas: ”Forum boarium”, A Topographical Dictionary of Ancient Rome. London: Humphrey Milford. Oxford University Press, 1929. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Roma”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ Forum Boarium (at Rome Pleiades. Viitattu 10.2.2025. (englanniksi)
  7. ↑ Forum Boarium (Rome) 21 Roma ToposText. Viitattu 10.2.2025. (englanniksi)
  8. ↑ Ovidius: Fasti 6.477–478; Varro: De lingua Latina 5.146; Macrobius: Saturnalia 3.6.10; Propertius: Elegiat 4.9.17; Livius: Rooman synty 10.23.3, 21.62.3, 22.57.6, 24.10.7, 27.37.15, 29.37.2, 33.27.4, 35.40.8; Plinius vanhempi: Naturalis historia 28.12, 34.10, 33; Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 12.24; ks. myös Orosius: Historiae adversus paganos 4.13.3; Dion Kassios: Rooman historia (Historiae Romanae), fr. 47; Pompeius Festus, Sextus: De verborum significatione 30; Notitia urbis Romae, appendix (engl. käännös); Polemius Silvius: Laterculus 545; Aethicus Ister: Cosmographia, s. 83, ed. Riese; CIL VI 1035.
  9. ↑ Platner, Samuel Ball & Ashby, Thomas: ”Portunium”, A Topographical Dictionary of Ancient Rome. London: Humphrey Milford. Oxford University Press, 1929. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  10. ↑ Platner, Samuel Ball & Ashby, Thomas: ”Forum Holitorium”, A Topographical Dictionary of Ancient Rome. London: Humphrey Milford. Oxford University Press, 1929. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  11. ↑ Platner, Samuel Ball & Ashby, Thomas: ”Porta Flumentana”, A Topographical Dictionary of Ancient Rome. London: Humphrey Milford. Oxford University Press, 1929. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  12. ↑ Platner, Samuel Ball & Ashby, Thomas: ”Porta Trigemina”, A Topographical Dictionary of Ancient Rome. London: Humphrey Milford. Oxford University Press, 1929. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  13. ↑ von Mehren, Jane: How was Rome founded? Not in a day, and not by twins Natinal Geographic. Viitattu 10.2.2025. (englanniksi)
  14. ↑ Forum Boarium A View on Cities. Viitattu 13.2.2025. (englanniksi)
  15. ↑ Stambaugh, John E.: The Ancient Roman City, s. 9. (Ancient Society and History, ISSN 2690-8670. Johns Hopkins paperback) JHU Press, 1988. ISBN 9780801836923 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  16. ↑ The Forum Boarium Roma – Sito turistico ufficiale. Viitattu 10.2.2025. (englanniksi)
  17. ↑ Chrystal, Paul: War in Roman Myth and Legend, s. 195. Pen and Sword Military, 2020. ISBN 9781526766137 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  18. ↑ Propertius: Elegiat 5.9.17 ja seur.
  19. ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 34.5; Ovidius: Fasti 6.477; Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 12.24.
  20. ↑ Varro: De lingua Latina 5.146; vrt. Paulus Diaconus, s. 30.
  21. ↑ Valerius Maximus: Factorum et dictorum memorabilium libri IX 2.4.7.
  22. ↑ a b Tyllilä, Tapio: Gladiaattorinäytäntöjen funktio roomalaisessa yhteiskunnassa myöhäisellä tasavallanajalla ja keisariajan kulttuurissa, s. 31, 32. (Pro gradu) Tampereen yliopisto, 2011. Teoksen verkkoversio Viitattu 28.8.2018.
  23. ↑ a b Digital Augustan Rome digitalaugustanrome.org. Viitattu 10.2.2025. (englanniksi)
  24. ↑ a b c Claridge, Amanda: Rome. An Oxford Archaeological Guide, s. 282–288. (Second edition) Oxford: Oxford University Press, 2010. ISBN 978-0-19-954683-1 (englanniksi)
  25. ↑ Portunus, Aedes Digital Augustan Rome. Viitattu 10.2.2025. (englanniksi)
  26. ↑ Platner, Samuel Ball & Ashby, Thomas: ”Mater Matura, Aedes”, A Topographical Dictionary of Ancient Rome. London: Humphrey Milford. Oxford University Press, 1929. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  27. ↑ Platner, Samuel Ball & Ashby, Thomas: ”Fortuna Virilis”, A Topographical Dictionary of Ancient Rome. London: Humphrey Milford. Oxford University Press, 1929. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  28. ↑ Platner, Samuel Ball & Ashby, Thomas: ”Herculis Invicti Ara Maxima”, A Topographical Dictionary of Ancient Rome. London: Humphrey Milford. Oxford University Press, 1929. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  29. ↑ Hercules, Ara Maxima Digital Augustan Rome. Viitattu 10.2.2025. (englanniksi)
  30. ↑ Barro, Fabio: The Temple of Hercules Victor in Foro Boario (Aedes Aemiliana): Design, Dating, ‘Decorated Doric,’ and Domes (Memoirs of the American Academy in Rome 66 (2021): 19-91) ResearchGate. Viitattu 10.2.2025. (englanniksi)
  31. ↑ Round Temple: Forum Bovarium Digital Augustan Rome. Viitattu 10.2.2025. (englanniksi)
  32. ↑ Platner, Samuel Ball & Ashby, Thomas: ”Hercules Pompeianus, Aedes”, A Topographical Dictionary of Ancient Rome. London: Humphrey Milford. Oxford University Press, 1929. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  33. ↑ Hercules Pompeianus, Aedes Digital Augustan Rome. Viitattu 10.2.2025. (englanniksi)
  34. ↑ Platner, Samuel Ball & Ashby, Thomas: ”Pudicitia Patricia, Sacellum”, A Topographical Dictionary of Ancient Rome. London: Humphrey Milford. Oxford University Press, 1929. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  35. ↑ Livius: Rooman synty 5.40, 5.48, 22.14; Varro: De lingua Latina 5.157, ed. Müll.
  36. ↑ CIL VI.919, 31574.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Forum_boarium&oldid=23144007”