Forssan työväentalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Forssan työväentalo
Forssan työväentalo Eino Raunion kadun julkisivu.jpg
Osoite Kauppakatu 17
Sijainti Forssa
Koordinaatit 60°48′40″N, 23°37′19″E
Valmistumisvuosi 1930
Suunnittelija rakennusmestari Heikki Siikonen
Rakennuttaja Forssan Työväenyhdistys ry
Omistaja Forssan Työväenyhdistys ry
Runkorakenne tiili
Julkisivumateriaali rapattu
Kerrosluku 3
Kerrosala 1450 m2
Verkkosivut
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Forssan työväentalo kesällä 2022
Forssan työväentalon vanha lipunmyyntiluukku pääsisäänkäynnin yhteydessä.
Forssan työväentalon juhlasali kesällä 2022.
Forssan työväentalon kahvila
Forssan työväentalon ravintola

Forssan työväentalo on Forssassa sijaitseva työväentalo. Klassistista tyyliä edustava työväentalo on osa Forssan tehdasyhdyskunnan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, ja se on rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työväenyhdistys ”Kuha” perustettiin vuonna 1889. Myöhemmin yhdistys vaihtoi nimekseen Forssan Työväenyhdistys. Se oli ensimmäinen maaseudulle perustettu työväenyhdistys. Wrightiläisenä työväenliikkeenä aloittanut yhdistys kääntyi sosialidemokraattisen aatteen kannattajaksi vuoden 1902 vuosikokouksessa, jolloin yhdistyksen johtokuntaan valittiin sosialismia kannattaneet edustajat. Monet yhdistyksen jäsenistä olivat Forssan puuvillatehtaan, Forssa-yhtiön, työntekijöitä, ja isännöitsijä Borgström antoi huoneiston yhdistyksen käyttöön alkuvuosina. Tähän taloon pystytettiin näyttämö näytelmäharrastusta varten ja järjestettiin kirjasto vuoden 1890 kuluessa. Iltamien pitoon ja näytelmien esittämiseen tilat olivat kuitenkin ahtaat, joten oman talon rakentaminen nousi esille hyvin varhain. Asiaa vauhditti se, että yhdistys määrättiin muuttamaan pois vuokrahuoneistosta vuonna 1893. Yhdistys vuokrasi tontin Uudestakylästä, ja oma talo saatiin vesikattovaiheeseen jo syksyn 1893 kuluessa, jolloin siellä järjestettiin ensimmäiset iltamat. Varojen puutteessa rakennuksen valmistuminen kuitenkin viivästyi. Iltamilla, henkilökohtaisilla velkakirjoilla ja talkootöillä talo edistyi ja vihkiäisiä päästiin viettämään vuonna 1896. Toiminta oli sen verran vilkastunut, että taloa piti heti laajentaa isommalla näyttämöllä ja muutamalla huoneella. Työväentalo nimettiin Torpaksi. Tässä talossa pidettiin tunnetuksi tullut Forssan kokous vuonna 1903. Yhdistys osallistui aktiivisesti työväenliikkeen asioiden ajamiseen. Yhdistys piti tärkeinä yleistä äänioikeutta, kieltolakia ja kahdeksantuntista työpäivää.

Yhdistys oli jo suunnitellut uuden talon rakentamista vanhan käytyä liian ahtaaksi, kun talo paloi vuonna 1908. Tontti uutta taloa varten oli ostettu jo vuonna 1905 Jokioisten osakeyhtiöltä. Uuden talon piirustukset laati lääninarkkitehti Helin. Paloa seuranneina vuosina tehtiin perustukset ja kivijalka valmiiksi, mutta vasta keväällä 1912 päästiin varsinaisiin rakennuspuuhiin. Talo valmistui vuoden 1912 lopulla. Forssa-yhtiö lahjoitti työväenyhdistykselle summan, jonka yhdistys oli maksanut yhtiöltä ostamistaan tiilistä. Uuden työväentalon ensimmäinen kerros oli tiilistä, toinen puusta. Suurelta osin talkoilla rakennettu talo paloi Uudessakylässä riehuneessa tulipalossa kesäkuun lopulla vuonna 1929.[1]

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muutama viikko työväentalon palon jälkeen yhdistys valitsi rakennuslautakunnan. Uuden talon rakentaminen oli itsestäänselvyys. Suunnitelma tilattiin hyvinkääläiseltä rakennusmestarilta Heikki Siikoselta ja rakennustyöt aloitettiin syyskuun alussa. Uuden talon vihkiäisjuhlaa vietettiin 2. maaliskuuta 1930. Kolmekerroksiseen taloon mahtui juhlasalin ja näyttämön lisäksi useampia kokoushuoneita, ravintola ja keittiö. Ravintolaa remontoitiin vuonna 1947, jolloin salin seinät peitettiin koivuvanerilla, pintoja maalattiin ja kalusteita uusittiin.[1]

1980-luvun lopulla talo kunnostettiin Museoviraston ohjauksessa. Korjaussuunnitelman laati arkkitehtitoimisto Kasnio-Härö. Taloon oli tulossa vuokralaiseksi kaupungin musiikkiopisto ja tilojen kunnostuksessa kiinnitettiin huomiota mm. akustiikkaan ja ilmanvaihtoon. Juhlasali entisöitiin 1930-luvun asuun ja ravintolan 1940-luvun vanerisisustus säilytettiin.[2]

Suuresta talosta aiheutuneet suuret kulut sekä suojellun rakennuksen kunnostamisen kalleus ovat johtaneet siihen, että työväenyhdistys haluaa luopua talosta ja lahjoittaa sen kaupungille. Forssan kaupunki ei kuitenkaan halua ottaa taloa itselleen.[3]

Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoja hankittiin järjestämällä iltamia ja arpajaisia muun toiminnan ohella. Uuden talon rakentamisvelkaa pienennettiin myös sillä, että kaikesta talon toiminnasta perittiin vuokraa riippumatta siitä, kuuluiko tilojen käyttäjä yhdistykseen vai ei. Tulonlähteitä olivat myös biljardi ja vaatesäilytys, jotka olivat maksullisia. Ravintolatoimintaa kehitettiin kieltolain päätyttyä, ja kahvilan pito otettiin yhdistyksen omaksi toiminnaksi. Aikuisille suunnatut luentokurssit aloitettiin vuonna 1906, ja suosio näkyi osallistujamäärässä, ensimmäisen viikon aikana kursseille ilmoittautui 180 opiskelijaa. Opetusaineina olivat muun muassa kauno- ja oikeinkirjoitus, laskento, maantieto ja yhteiskuntaoppi.

Näyttämöharrastus oli aktiivista yhdistyksen alkuajoista aina 1930-luvun puoliväliin saakka, ja se oli myös yhdistyksen keskeinen tulonlähde. Teatteri joutui kilpailemaan työväentalon juhlasalin vuoroista mm. elokuvaesitysten kanssa ja taloudellisesti kannattavammat elokuvat kiilasivat yhä useammin teatterin ohi 1940-luvulla. Kun Forssaan perustettiin puolikunnallinen Forssan Näyttämö, työväenyhdistyksen näyttämöpiiri liittyi tähän. Näyttämöharrastus kuihtui 1950-luvun loppua kohti. Ohjelmaryhmät valmistivat jatkuvasti esityksiä eri tapahtumiin, mutta teatteriperinnettä pitivät yllä lähinnä nuoriso-osastolaiset, jotka esiintyivät ahkerasti juhlissa ja kilpailuissa.

Elokuvien esittäminen aloitettiin vuonna 1923, mikä osaltaan vaikutti teatteritoiminnan taantumiseen. Elokuvia esitettiin juhlasalissa. Sota-aikana työväentalo oli osittain puolustusvoimien käytössä ja yhdistyksen oma toiminta oli vähäistä. Sotien jälkeen toiminta jatkui vilkkaana, yhdistys järjesti erilaisia perhejuhlia, puhetilaisuuksia sekä kilpailuja urheilun ja puheen saralla.[1]

2010-luvun lopulla talolla treenasi yhdeksän rokkibändiä, naisvoimistelijat käyttivät salia viitenä päivänä viikossa ja Eläkkeensaajilla oli lukuisia eri kerhoja, jotka kokoontuivat talolla. [4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Gylldén, Pertti Julkaisupaikka = Hämeenlinna: Työväenliikettä tyykikylässä: Forssan Työväenyhdistys 1889—1989. Forssan Työväenyhdistys, 1989. ISBN 952-90113-1-8.
  2. Rahola, Ulla: Muistio Forssan työväentaloa koskevasta neuvottelusta. Museovirasto, 1988.
  3. Yle Uutiset 8.4.2022 yle.fi. Viitattu 18.5.2022.
  4. Talo arvokkaan historian juurilla. Demokraatti, 20.7.2017. Kustannus Oy Demokraatti.