Forssan Nummen työväentalo
| Nummen Torppa | |
|---|---|
| Sijainti | Nummi, Forssa |
| Valmistumisvuosi | 1909 |
| Purkuvuosi | 1975 |
| Rakennuttaja | Nummen Torppariliitto |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
 |
|
Nummen työväentalo eli Nummen Torppa oli Forssassa sijainnut työväentalo, joka purettiin vuonna 1975.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nummen työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906 nimellä Nummen Torppariliitto. Myöhemmin mukaan pyydettiin myös "mökkiläisiä" ja tehdastyöläisiä, ja näin syntyi Nummen Työväenyhdistys. Talkoovoimin rakennetun talon tupaantuliaisia vietettiin vuonna 1909.[1]
Sisällissodan aikaan työväentalo oli valkoisten hallussa, ja sitä käytettiin vankilana punavangeille.[2] Talo saatiin kuitenkin melko pian sodan jälkeen takaisin.[1]
Vuonna 1931 lapuanliikkeen kannattajat kävivät öiseen aikaan maalaamassa työväentalon oviin ja ikkunoihin mustalla öljymaalilla iskulauseita, kuten ”Kunnia Kosolalle!”, ”Alas sosdemoonit!” ja "Hirteen punikit!”.[3]
1930-luvun laman aikaan talon ja yhdistyksen toiminta oli muutenkin vaikeuksissa. Myös yhdistyksen jäsenmäärä, joka oli aiemmin vaihdellut 60–70 välillä, lähti laskuun.[2] Sotien jälkeen toiminta kuitenkin vilkastui väliaikaisesti, sillä Torppa oli Forssan ainoa tanssipaikka. Forssan työväentalolla näytettiin tuolloin lähinnä elokuvia.[1]
Yhdistys kuitenkin hiipui vääjäämättä, ja jo 1960-luvun alussa talo oli tyhjillään.[1] Lopulta se purettiin vuonna 1975.[4]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alusta asti talolla pidettiin ohjelmallisia iltamia. Kun taloa oli laajennettu, siellä alettiin esittää jopa kokoillan näytelmiä. Myös yksityistilaisuuksia, kuten häitä, järjestettiin työväentalolla. Kuukausittain järjestettiin perheiltamia, jonne jäsenillä perheineen oli vapaa pääsy. Poliittista toimintaa oli melko vähän.[1]
Yhdistyksen yhteydessä toimi myös Voimistelu- ja Urheiluseura Nousu. Sitä varten hankittiin rekki, nojapuut ja painimatto. Nousun väki rakensi myös oman urheilukentän.[1]
Talolla järjestettiin 1920–30-luvuilla ohjelmallisia iltamia, opintokursseja ja vaalijuhlia.[5][6][7][8]
Yhden lähteen mukaan yhdistyksen toiminta alkoi vaikeutua sisällissodan jälkeen, kun talolla alettiin järjestää enemmän tanssi-iltamia. Näihin saapui myös levotonta väkeä, joka tuli iltamiin huvikseen aiheuttamaan häiriötä ja tappelemaan.[1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talo oli hirsirakenteinen ja pärekattoinen.[9] Alkuperäinen talo oli melko pieni, ja sitä laajennettiin jo 1910-luvulla, ja pian toiseenkin kertaan. 1940-luvulla taloa kunnostettiin jonkun verran tansseista saaduilla tuloilla.[1] Taloon kuului vaatesäilytystila, sali näyttämöineen sekä kahvio ja talonmiehen asunto. Näyttämöllä oli ainakin pirttiä ja metsää esittävät kulissit.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Viljanen, Esko: Erään työväentalon tarina: Nummen "Torpan" synty ja lyhyt kukoistuskausi. Julkaisussa Kotiseutukuvauksia Lounais-Hämeestä 37. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, 1961.
- ↑ a b Kivisalo, Väinö: Työväenliike Etelä-Hämeessä 1906–1931. Hämeen eteläinen sos.dem. piiritoimikunta, 1931.
- ↑ Hämeen Kansa digi.kansalliskirjasto.fi. 27.2.1931, no 39. Viitattu 17.11.2022.
- ↑ Forssan museo: Nummen Torppa helmikuussa 1961 finna.fi. Viitattu 21.11.2022.
- ↑ Hämeen Kansa digi.kansalliskirjasto.fi. 21.10.1926, no 118. Viitattu 17.11.2022.
- ↑ Hämeen Kansa digi.kansalliskirjasto.fi. 12.11.1925, no 128. Viitattu 17.11.2022.
- ↑ Hämeen Kansa digi.kansalliskirjasto.fi. 29.11.1934, no 143. Viitattu 17.11.2022.
- ↑ Hämeen Kansa digi.kansalliskirjasto.fi. 22.6.1939, no 75. Viitattu 17.11.2022.
- ↑ a b Pohjakallio, Lauri: Lounaishämäläisiä työväentaloja. Julkaisussa Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys Vuosikirja 68. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, 1999.