Fondi (taustakangas)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee teatterin ja valokuvauksen taustakangasta. Fondi on myös nimitys kastikkeen pohjalle.
Maalatut taustafondit olivat suosittuja studiovalokuvauksessa 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkuvuosikymmeniin.

Fondi on teatterilavastuksessa, valokuvauksessa ja elokuvauksessa käytettävä taustakangas tai muu pinta.

Teatterissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatterifondi on näyttämölle maalattu taustakangas, jolla voidaan ilman kulissien rakentamista luoda vaikutelma maisemasta, rakennuksesta tai sisätilasta.[1]

Fondi sijoitetaan yleensä näyttämön takaosaan. Fondi valaistaan aidon näkymän ilmentämiseksi oikeista kulmista oikeanlaisilla valoilla, joiden vaikutelmaa voidaan tehostaa esimerkiksi savukoneella.[1]

Fondi maalataan tavallisesti puukehyksiin pingotettulle lakanakankaalle. Maalaus voidaan helposti suurentaa lähdekuvasta esimerkiksi ruuduttamalla lähdekuva ja piirtämällä vastaava määrä apuruutuja maalattavalle kankaalle. Fondissa on aidon vaikutelman saamiseksi tärkeätä kiinnittää huomiota perspektiiviin teatterin katsomosta katsottuna.[1]

Valokuvauksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myös valokuvaajat käyttävät studiomuotokuvissa teatterin maailmasta tuttua tyyppikulissia, fondia.

Studiovalokuvauksessa fondiksi kutsutaan myös yksiväristä taustakangasta tai -paperia, joka peittää valokuvaustilanteen taustan ja taipuu siitä peittämään myös lattiaa tai muuta tasoa, jolle kuvauskohde sijoitetaan. Näin saadaan valokuvaan mahdollisimman neutraali tausta.[2]

Elokuvauksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalattuja tai valokuvasuurennoksista tehtyjä taustafondeja käytetään toisinaan myös elokuvien studio- ja ulkokuvauksissa luomaan kuvien taustasta halutunlainen. Yksiväristä fondia, useimmiten sinistä tai vihreää, käytetään Chroma key -kuvauksessa, jossa fondin päällä näytellyt kohtaukset yhdistetään taustakuviin digitaalisessa jälkituotannossa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Fondimaalaus Nimimerkki ”Maukan” tietosivusto lavasterakentamisesta. Viitattu 15.7.2013.
  2. Studiovalokuvauksen perusteet, s. 19. Oulu: Studio Kuutio. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 15.7.2013).