Fiskarsin–Pohjankurun rautatie
| Fiskarsin–Pohjankurun rautatie | |
|---|---|
| Perustiedot | |
| Reitti | Fiskars–Pohjankurun satama |
| Rakennettu | 1889–1891 |
| Avattu | 1891 |
| Lakkautettu | 1952 |
| Purettu | kyllä |
| Omistaja | Fiskars Oy Ab |
| Ylläpitäjä | Fiskars Oy Ab |
| Liikenne | |
| Liikennöitsijä(t) | Fiskars Oy Ab |
|
tehtaan toimintaan liittynyttä tavaraliikennettä |
|
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 5,5 km |
| Raiteiden lkm | 1 |
| Raideleveys | 750 mm |
| Sähköistys | ei |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: vain yksi kappale lähteistetty eikä sekään toimi |
Fiskarsin–Pohjankurun rautatie oli vuosina 1889–1891 750 mm:n raideleveydelle rakennettu rata. Se oli tiedettävästi Suomen ensimmäinen kapearaiteinen rautatie. Rautatie rakennettiin Fiskarsin tehtaan kuljetuksia varten, ja se kulki Fiskarsin tehtailta Fiskarsinjokea seuraten Pohjankurun satamaan. Radan pituus oli 5,5 kilometriä. Radalla liikennöitiin aluksi vain Pohjankurun sataman ollessa jäistä vapaana, mutta kun Karjaan–Turun rata valmistui 1899, muuttui Fiskarsin radan liikennekin ympärivuotiseksi. Liikenne lakkasi vuonna 1952.
Vuonna 1928 valmistui Fiskars Oy Ab:n omistamille Åminneforsin tehtaille Pohjankurun satamasta johtanut 750 mm rautatie, joka oli yhteydessä Fiskarsin radan kanssa. Rataa liikennöitiin vuosina 1928–1958. Radalla oli lähes yksinomaan tavaraliikennettä. Henkilöliikennettä oli vain suurten kesäjuhlien yhteydessä, jolloin henkilövaunut tehtiin avotavaravaunuista.
Veturit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fiskarsin radalla oli käytössä yksi Krauss & Co:n vuonna 1890 valmistama veturi, jonka valmistusnumero oli 2517/1891. Veturi on märkähöyrytyyppinen, kaksoiskoneistoinen, tasoluisteilla ja ulkoisella valtaventtiilillä varustettu. Tämä vuoteen 1952 käytössä ollut "Pikku-Pässi" oli pitkään muistomerkkinä Fiskarissa.
Vuonna 2016 veturi siirrettiin lavettikuljetuksena Jokioisiin Höyrywelho Oy:n konepajalle peruskunnostukseen.
Åminneforsin radalle ostettiin Imatran Rakennustyö Oy:ltä käytetty höyryveturi, Orenstein & Koppel 10554/1923, 0-6-0WT. Veturi ajettiin käytännössä loppuun ja romutettiin liikenteen loputtua. Myöhemmin hankittiin radalle toinen samanlainen, tällä kertaa uusi höyryveturi, Orenstein & Koppel 12782/1936, 0-6-0WT.
Mikään kolmesta höyryveturista ei kelvannut sotakorvaukseksi. Liikenteen loputtua kaikki kolme veturia joutuivat vuosiksi romutarhaan. Vanhempi åminneforsilainen (ex Imatran Rakennustyö Oy) jäikin sinne ja romutettiin. Kaksi muuta kaivettiin 1970-luvulla esiin.
Fiskarsin veturi kunnostettiin ulkoisesti ja siirrettiin muistomerkiksi pitkäaikaiselle paikalleen Fiskarsin FBK:n talon viereen. Veturi siirrettiin ajokuntoon kunnostettavaksi Jokioisiin Höyrywelho Oy:n verstaalle vuonna 2015. Kunnostus etenee hiljalleen.
Åminneforsin kakkosveturi oli pitkään muistomerkkinä Ovako Steel Oy:n pihassa, kunnes se lahjoitettiin pitkän neuvottelukierroksen jälkeen vuonna 1988 Jokioisten Museorautatielle ja siirrettiin Minkiölle Kapearaidemuseoon. Veturi kunnostettiin ulkoisesti, mutta sen kunnostus ajokuntoon ei ole näköpiirissämilloin?.
Radalla olivat myös jonkin aikaa liikenteessä entiset Mätäsvaaran kaivoksen Deutz-veturit.
Ratalinja nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ratalinja on osittain alueen tiestönä, osittain jäänyt peltojen tai uudisrakennusten alle. Tiestön alla ja osin nähtävissä on mm. erikoinen joenpenkan tukirakenne.
Ratalinja on tiekäytössä ja kokonaisuudessaan polkupyörällä läpi ajettavassa kunnossa. Yksi alkuperäinen silta on vielä jäljellä Pohjankurussa Brunkomin puron yli.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Historia ja miljöö. Fiskars ruukki. 18.1.2007. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 28.6.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fiskarsin tehtaiden tankkiveturi museoituna vuonna 1986 (kuva)
- Rautatie (Arkistoitu – Internet Archive) - Fiskarsin ruukki -websivu