Fis-molliasteikko
.png)
Äänitiedostojen kuunteluohjeet
Fis-molliasteikko, lyhyemmin "fis-molli" on fisistä alkava molliasteikko, jossa on sävelet fis, gis, a, h, cis, d ja e tai eis sekä fis. Fis-mollin rinnakkaissävellaji on A-duuri ja muunnossävellaji on Fis-duuri.
Fis-mollin etumerkinnässä on A-duurin tavoin kolme ylennystä: fis, cis ja gis. Nämä sävelet muodostavat jäljelle jäävien juurisävelten (d, a, e ja h) kanssa luonnollisen fis-mollin. Kuitenkin e-sävel usein niin ikään ylennetään, jolloin saadaan eis-sävel harmonisen mollin mukaiseksi johtosäveleksi. Eisiä ei koskaan merkitä neljänneksi ylennykseksi, vaikka kyseessä olisi fis-molli, vaan se kirjoitetaan aina tilapäisillä etumerkeillä.
Fis-mollin peruskolmisointu, eli toonikasointu on fis-mollisointu, jossa on sävelet fis, a ja cis. Fis-mollin subdominanttisointu on h-mollisointu ja dominanttisointu on Cis-duurisointu, jossa on johtosävel eis.
Fis-mollia käytetään toisinaan kuvaamaan Ges-duurin muunnosmollia, kuten esimerkiksi Alkanin opuksen 35 teoksen 10 lopussa. Kyseisen teoksen sävellaji on Ges-duuri. Tämä johtuu siitä, että fis-molli, jonka etumerkintänä on kolme ylennystä, on lähes aina käytännöllisempi kuin Ges-duurin enharmonisesti oikea muunnosmolli, ges-molli. Ges-mollissa olisi "yhdeksän alennusta" eli käytännössä kaikki sävelet alennettu ja lisäksi kaksi ensimmäistä alennusta toisen kerran alennettu, jolloin etumerkinnässä olisivat sävelet as, des, ges, ces, fes, bes, eses, joista kaksi viimeksi mainittua ovat kaksoisalennettuja säveliä. Enharmonisessa variantissa, fis-mollissa etumerkinnässä ovat vain fis, cis, gis, kun taas loput sävelet (d, a, e, h) ovat juurisäveliä.
Asteikkoon kuuluvat soinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| i | ii° | III | iv | v | VI | VII |
|---|---|---|---|---|---|---|
| F♯m | G♯° | A A+ |
Bm | C♯m C♯ |
D | E E♯° |
- nelisoinnut
| i | ii° | III+ | iv | V7 | VI | vii°7 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| F♯m(maj7) | G♯m7♭5 | Amaj7♯5 | Bm7 | C♯7 | Dmaj7 | E♯°7 |
Tunnettuja taidemusiikin sävellyksiä fis-mollissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Johann Sebastian Bach : Das wohltemperierte Klavier, Preludi ja fuuga nro. 14, fis-molli, molemmista kirjoista
- Wolfgang Amadeus Mozart : 23:nnen pianokonserton, A-duuri, toinen osa on fis-mollissa[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ p. 30 Hopkins London (1964) n. 1 Anthony Talking About Concertos Heinemann
