Fintias (kaupunki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Fintias
Φιντίας
Fintiaan akropoliin arkeologisia kaivauksia.
Fintiaan akropoliin arkeologisia kaivauksia.
Sijainti

Fintias
Koordinaatit 37°06′00″N, 13°55′54″E
Valtio Italia
Paikkakunta Licata, Agrigento, Sisilia
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 282 eaa.–
Kulttuuri antiikki
Alue Sikelia
Aiheesta muualla

Fintias Commonsissa

Fintias (m.kreik. Φιντίας, lat. Phintias) oli antiikin aikainen kaupunki Sikeliassa eli Sisilian saarella nykyisen Italian alueella. Se oli kreikkalaista alkuperää, ja oli olemassa hellenistisellä ja roomalaisella kaudella.[1][2][3] Kaupunki sijaitsi nykyisen Licatan kaupungin lähellä.[4]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fintiaan kaupunki sijaitsi Eknomos-vuorella Sisilian etelärannikolla Himera-joen (nyk. Salso) suussa. Nykyisin vuori tunnetaan nimellä Monte Sant'Angelo, ja se on itäisin osa Montagna di Licata -vuoria, jotka sijaitsevat nykyisen Licatan (myös Alicata) kaupungin ja joen suun länsipuolella. Rannikolla Fintiaasta länteen sijaitsi Akragas ja itäpuolella Gela. Etäisyyden Akragaahan mainitaan olleen 23 roomalaista mailia eli noin 37 kilometriä, ja etäisyys Gelaan oli suurin piirtein saman verran.[1][2][3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fintiaan paikalla oli ollut jonkinlaista asutusta jo arkaaisella kaudella, mutta ei vielä varsinaista kaupunkia. Nämä löydökset on kytketty Gelan kaupungin perustaneisiin siirtokuntalaisiin ennen kyseisen kaupungin perustamista. Myöhemmin 500-luvulla eaa. paikalla oli Akragaan tyranni Falariin perustama linnoitus (frurion). Joskus paikkaan on kytketty myös saaren ei-kreikkalaisiin alkuperäisasukkaisiin kuuluneen sikaanien heimon kaupunki Inikos, mutta heikoin perustein.[1][5]

Fintiaan akropoliin arkeologisia kaivauksia.

Fintiaan kaupungin perusti Akragaan tyranni Fintias noin vuonna 282 eaa.[2] Hän tuhosi Gelan kaupungin noin vuonna 286–282 eaa., ja asutti sen väestön lähemmäksi Akragasta uuteen kaupunkiin, jolle antoi oman nimensä. Piirtokirjoitusten ja rahojen perusteella kaupungin asukkaat kutsuivat itseään pitkään gelalaisiksi, ja nimi esiintyy vielä ensimmäisellä vuosisadalla eaa.[1][3] Myöhemmin latinaksi asukkaat tunnettiin myös etnonyymillä Phintiensis.[3][6]

Fintiasta ei lueta polikseksi eli kaupunkivaltioksi myöhäisen syntyajan vuoksi. Kaupunki ei koskaan noussut yhtä merkittäväksi kuin Gela. Sen mainitaan tarjonneen ensimmäisen puunilaissodan aikaan suojaa Rooman laivastolle. Karthagolaiset hyökkäsivät kuitenkin satamassa roomalaisten kimppuun ja upottivat monta laivaa. Fintias vaikuttaa kukoistaneen 100-luvulla eaa. Cicero mainitsee kaupungin satamana, josta vietiin paljon viljaa saaren toimiessa Rooman vilja-aittana.[2][3][7]

Kaupungin kukoistuskausi vaikuttaa kuitenkin jääneen lyhyeksi, ja se vaikuttaa arkeologisten löytöjen perusteella taantuneen noin 40–30 eaa.[2] Kaupungin taantumisen muiden Sisilian etelärannikon kaupunkien tavoin vahvistaa myös Strabon, sillä hän ei mainitse sitä poikkeuksia luetellessaan. Kaupungin nimi esiintyy vielä Pliniuksella ja Ptolemaioksella, mutta jostakin erikoisesta syystä kumpikin viittaa siihen sisämaakaupunkina, vaikka se oltiin tunnettu nimenomaan satamana. Ptolemaios käyttää kaupungista nimimuotoa Fthinthia. Itinerarium Antonini Augustissa kaupunki esiintyy ilmeisen virheellisessä nimimuodossa Plintis.[3][8] Arkeologia ei vahvista kaupungin olemassaoloa ajanlaskun alun jälkeen. On kuitenkin mahdollista, että asutus siirtyi Rooman keisarikaudella hieman eri paikkaan. Joka tapauksessa ympäristössä on löytöjen perusteella ollut maalaismaista asutusta myöhäisantiikin ajalle saakka.[2]

Joitakin Fintiaan raunioita oli näkyvissä vielä 1800-luvulla.[3] Kaupungin alueella on suoritettu arkeologisia kaivauksia 1980-luvulta lähtien ja ainakin vielä vuosina 2000–2014.[2]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raunioita Fintiaan akropoliilla.

Fintiaan akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi Monte Sant'Angelo -vuoren huippu, jolla nykyisin sijaitsee keskiaikainen Castel Sant'Angelon linna. Kaivauksia on suoritettu ennen kaikkea akropoliin etelä- ja koillisrinteissä, mistä on kaivettu joitakin asuinkortteleita. Niitä varten akropoliin rinteessä on ollut terassipengerrystä. Lisäksi on kaivettu muun muassa kaupungin hautausmaita.[2]

Antiikin ajan lähteiden mukaan kaupunki oli rakennettu suurisuuntaisesti, ja siellä oli stoilla reunustettu agora ja temppeleitä sekä kaupunginmuurit.[1][3] Kaupungin julkisia rakennuksia ja pyhäköitä ei kuitenkaan ole vielä kaivettu.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PHINTIAS (Licata) Sicily”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i Pfuntner, Laura: Urbanism and Empire in Roman Sicily, s. 29–33. University of Texas Press, 2019. ISBN 1477317244. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c d e f g h Smith, William: ”Phintias”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. Phintias Pleiades. Viitattu 5.11.2018.
  5. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 19.2.
  6. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 22.2.
  7. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 24.1; Cicero: Verrestä vastaan (In Verrem) 3.83; Strabon: Geografia 6.
  8. Strabon: Geografia 6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]