Finnjamboree

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Finnjamboreista yleensä. Viimeisimmästä Finnjamboreesta kerrotaan artikkelissa Roihu 2016.
Finnjamboree
Tyyppi suurleiri, jamboree
Järjestämistiheys noin kuuden vuoden välein
Ensimmäisen kerran Karelia, 1.–10.8.1979, Koli
Järjestäjä Suomen Partiolaiset

Finnjamboree on Suomen Partiolaisten suurleiri ja kansainvälinen jamboree, joka järjestetään noin kuuden vuoden välein. Tähän mennessä se on järjestetty seitsemän kertaa.

Finnjamboreet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nro Nimi Paikka Ajankohta Osallistujia Leirinjohtaja(t)
I Karelia Koli 1.–10.8.1979 noin 9 000 Gunnel Palermaa, Asko Rantti
II Miilu Jämijärvi 23.7.–1.8.1985 noin 10 000 Marjaana Suosalmi
III Tervas Kannonkoski 1.–9.8.1990 noin 13 500 Risto ”Albert” Pyysalo
IV Loisto Hanko 18.–26.7.1996 noin 14 500 Pekka ”Zorro” Saarela
V Tarus Padasjoki 28.7.–5.8.2004 noin 13 000 Marjukka ”Mjukka” Aaltonen
VI Kilke Evo, Hämeenlinna 28.7.–5.8.2010 noin 10 500 Juha ”Jeo” Lehto
VII Roihu Evo, Hämeenlinna 20.–28.7.2016 noin 17 000 Heikki Otsolampi ja Jaakko ”Piitu” Piitulainen

Loisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loisto oli neljäs Finnjamboree, joka järjestettiin Hangossa 18.–26. heinäkuuta 1996 ja sille osallistui noin 14 500 partiolaista. Loistolla oli neljä alaleiriä: Kipinä, Revontuli, Tuuli ja Slööri.

Vartiolaiset kävivät leirin aikana monissa ohjelmapisteissä. Lisäksi leirin aikana oli useita yhteisiä ohjelmia, kuten avajaiset, messu, seminaareja, näyttelyitä, vierailupäivän markkinat sekä päättäjäiset. Leirin aikana kilpailtiin Scout-jollien maailmanmestaruudesta sekä Suomen Partiolaisten suunnistusmestaruuksista.

Partiolaisten keskuudessa esiintyi leirin aikana Kauramies (Antti Brax), jonka tehtävänä oli suojella uhanalaisia rantakauroja. Elinvoimansa hän sai kaurapuurosta.

Tarus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarus oli viides Finnjamboree, joka järjestettiin 28. heinäkuuta – 5. elokuuta 2004 Padasjoella, Iso-Tarus -järven rannalla. Tarukseen osallistui noin 12 000 suomalaista sekä noin 1 000 ulkomaalaista partiolaista. Taruksen leirinjohtajana toimi Marjukka Aaltonen ja varaleirinjohtajana Kaj Kanervavuori. Leirin aikana satoi suuren osan ajasta, ja lehdistössä huomioitiinkin tämä muun muassa maininnalla siitä, että monet muut ulkoilmatapahtumat olisi vastaavilla sademäärillä jouduttu keskeyttämään.

Tarus rakennettiin, kuten partioleirit yleensäkin, lähinnä vapaaehtoisvoimin. Alueella oli muun muassa kahviloita, leirisairaala sekä ensiapupisteitä, palokunta, turva (järjestyksenvalvojat) sekä kauppoja. Leirin osallistujat jaettiin kahteen luokkaan: vartiolaiset sekä muut. Vartiolaiset kiersivät leirin eri toimintapisteissä, kun taas muut olivat töissä palvelutehtävissä tai savuissa. Savu tarkoittaa yhden tai useamman lippukunnan muodostamaa majoittumisyksikköjä, joissa leiriläiset asuivat. Savut sijaitsivat alaleireissä, joita oli seitsemän: Kulo, Uitto, Justeeri, Patikka, Korpi, Stocken ja Savotta. Pienimmät partiolaiset majoittuivat vanhempiensa kanssa perheleiri Lastussa.

Kilke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilke oli kuudes Finnjamboree. Se järjestettiin Hämeenlinnassa, Evon uudessa nuorisoleirikeskuksessa 28. heinäkuuta5. elokuuta 2010. Leirille osallistui noin 10 000 partiolaista, joista 600 oli ulkomaalaisia. Kilke jaettiin seuraaviin viiteen alaleiriin, jotka olivat Kaleva, Raffu, Tuikku, Lapa ja perheleiri Pöpö.

Kilkkeellä toimi neljä tehtävälaaksoa: Ilmalaakso, Vesilaakso, Maalaakso ja Tulilaakso.

Roihu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Roihu 2016

Roihu oli järjestyksessään seitsemäs Finnjamboree. Se järjestettiin 20.–28. heinäkuuta 2016 edellisen Finnjamboreen tapaan Evon nuorisoleirikeskuksessa Hämeenlinnan Evolla. Leirille osallistui noin 17 000 osallistujaa, joista noin 3 000 oli ulkomaalaisia partiolaisia. Roihun perheleiri oli nimeltään Riehu.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]