Finlandia (sävelruno)
Finlandia, op. 26, on Jean Sibeliuksen vuosina 1899 ja 1900 orkesterille säveltämä sävelruno. Se oli alun perin viimeinen osa seitsenosaisesta kuvaelmamusiikista, jonka eräistä muista osista Sibelius sovitti orkesterisarjan Historiallisia kuvia I.
Finlandia on kansainvälisestikin hyvin tunnettu ja kuuluu sinfonioiden ja viulukonserton ohella Sibeliuksen tunnetuimpiin teoksiin. Loppupuolella sävelrunoa kuullaan niin sanottu Finlandia-hymni, jonka Sibelius sovitti myöhemmin erilliseksi teokseksi kuorolle (op. 26 ja op. 113 no. 12). Laulettuna esitettävän kappaleen nykyään käytössä olevat sanat kirjoitti V. A. Koskenniemi yli neljäkymmentä vuotta alkuperäisen teoksen säveltämisen jälkeen.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helmikuun manifestin jälkitunnelmissa nuorsuomalaiset järjestivät marraskuussa 1899 Helsingissä mielenosoituksellisen Sanomalehdistön päivien juhlan omien lehtiensä puolesta Venäjän toteuttamaa sortopolitiikkaa vastaan. Kaarlo Bergbom laati juhlaan kuusiosainen suomalaiskansallisen historiallisen kuvaelman, johon Eino Leino sekä Jalmari Finne kirjoittivat tunteellisen ja kansallisen taustatekstin. Sibelius sävelsi jokaiseen osaan musiikin sekä lisäksi kuvaelman alkusoiton. Osat kuvasivat Suomen historian eri vaiheita kalevalaisesta ajasta lähtien. Leino vastasi myös viimeisen, ”Suomi Herää” -nimisen osan tekstistä, joka kuvasi Suomen kansallista heräämistä. Sibelius johti itse Helsingin filharmonisen seuran orkesteria teoksen ensiesityksessä Ruotsalaisessa teatterissa 4. marraskuuta.[1]
Bergbomin kuvaelman osien otsikot olivat seuraavat:
I Väinämöisen laulu
II Suomalaiset kastetaan
III Juhana-herttua Turun linnassa
IV Suomalaiset 30-vuotisessa sodassa
V Isoviha
VI Suomi herää (Finlandia)
Robert Kajanus ja Sibelius johtivat seuraavan vuoden aikana useita kuvaelmamusiikin viimeisen osan uudelleenesityksiä eri nimillä Suomessa ja ulkomailla. Vuonna 1900 Sibelius teki siitä uudistetun version, sävelrunon, joka sai hänen tuotannossaan opusnumeron 26. Pianosovituksen valmistuessa saman vuoden marraskuussa otettiin myös käyttöön Axel Carpelanin ehdottama nimi Finlandia, jota käytettiin orkesteriteoksesta ensi kerran helmikuussa 1901. Teoksesta tehtiin vuonna 1909 sovitus sotilassoittokunnalle ja myöhemmin monille muunlaisille kokoonpanoille. Alkuperäisen kuvaelmamusiikin muutamista muista osista Sibelius sävelsi vuonna 1911 orkesterisarjan Historiallisia kuvia I (Scènes historiques I), jolle on annettu opusnumero 25.[1]
Sibelius ei alun perin kappaletta säveltäessään pitänyt sitä mitenkään erityislaatuisena ja katsoi myöhemminkin sen olevan vähäpätöinen hänen suurimpiin teoksiinsa verrattuna. Se oli kuitenkin hänen mielestään ”hyvä sävellys”.[1]
Matti Hyökki esitti vuonna 2003 väitöskirjatutkimuksessaan, että Sibelius olisi lainannut Finlandia-hymnin alkutahtien sävelkulun ja soinnutuksen käytännössä suoraan Emil Genetzin vuonna 1881 säveltämästä isänmaallisesta kuorolaulusta ”Herää Suomi!”. Tämä laulu oli tuohon aikaan hyvin tunnettu, joten Hyökin mukaan lainaus lienee ollut tietoinen ele, vaikka Sibelius ei sitä koskaan missään yhteydessä myöntänyt.[2]
Finlandia-hymni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Finlandia-hymni
Sibelius ei alun perin tarkoittanut teostaan laulettavaksi. Finlandia-hymni-osaan tehtiin kuitenkin alusta asti sanoituksia, eikä hän katsonut voivansa sitä tai teoksen laulamista estää.[1] Ensimmäisen, käytännössä tuntemattomaksi jääneen sanoituksen laati Jalmari Finne, joka lähetti sen 23. syyskuuta 1907 nimettömänä kirjeenä Sibeliukselle ja Heikki Klemetille.[3] Tenori Wäinö Solan tehtyä oman sanoituksensa vuonna 1937 Sibelius taipui sovittamaan Finlandia-hymnin mieskuorolle. Sekä Sola että Sibelius olivat vapaamuurareita ja teoksen ensiesitys oli Helsingissä Pyhä Johannes -loosissa 21. huhtikuuta 1938.[1] Vapaamuurarillisissa tilaisuuksissa Finlandia lauletaan edelleen yleensä Solan sanoin. Tämä Finlandian ensimmäinen kuorosovitus sisältyy viimeisenä osana Sibeliuksen opukseen nro 113, Vapaamuurarirituaalimusiikkia.
Amerikansuomalainen toimittaja ja musiikkimies Yrjö Sjöblom kirjoitti sanat Finlandia-hymniin New Yorkissa vuonna 1919 ja amerikansuomalaiset kuorot esittivät sitten hymniä Sjöblomin sanoituksilla.[4]
Mieskuoro Laulu-Miehet tilasi vuonna 1940 sanoituksen runoilija V. A. Koskenniemeltä ja tämä kirjoitti nykyään yleisesti käytössä olevat Finlandia-hymnin sanat. Sibelius hyväksyi myös tämän version.[1] Sen ensiesitys oli Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasalissa Martti Turusen johdolla 7. joulukuuta 1940.[5] Sibelius sovitti kappaleen vielä erikseen sekakuorolle vuonna 1948.[1] Koskenniemen sanat heijastelevat sävellyksen alkuperäistä suomalaiskansallista henkeä sortovallan vastaisessa taistelussa. Joel Rundt sanoitti hymnin ruotsiksi.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Finlandia-hymni valittiin Nigeriasta vuonna 1967 irtautuneen lyhytikäisen Biafran valtion kansallislauluksi nimellä ”Land of the Rising Sun”.[6] Kansallisen symboliarvonsa vuoksi Finlandia-hymniä ehdotetaan aika ajoin myös Suomen kansallislauluksi Maamme-laulun tilalle.[2][7][8]
Finlandia soi musiikkina muun muassa Edvin Laineen ohjaamassa elokuvassa Tuntematon sotilas ja Renny Harlinin elokuvassa Die Hard 2. Vuonna 2016 kappale soi The Walking Dead -televisiosarjan seitsemännen kauden viidennessä jaksossa[9]. Virtenä Be Still, My Soul (alun perin saksankielinen Katharina von Schlegelin sanoitus Stille meine Wille, dein Jesus hilft siegen) Finlandia soi elokuvan The Awakening (2011) taustalla kahdessa kohtauksessa sekä vuonna 2018 tv-sarjassa Bletchelyn nelikko: San Francisco (The Bletchley Circle: San Fransicso) ensimmäisen kauden toisessa jaksossa "Valvojaiset" (Wake).lähde?
Finlandiaa on soitettu kaudella 2019–2020 NHL-sarjassa pelaavan Vancouver Canucks -jääkiekkojoukkueen otteluissa osana ottelua edeltävää viihdeohjelmaa.[10] Ohjelman suunnittelijat olivat kuulleet kappaleen jossakin videopelissä, ja poimineet sen siitä mukaan ohjelmaan.[10]
Anssi Tikanmäki orkestereineen teki elokuvaan Arvottomat (1982) rock-tyyppisen instrumentaaliversion Finlandia-hymnistä. Yhtye on myös levyttänyt sen.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Finlandia Sibelius.fi.
- Miten Sibeliuksen Finlandia-hymnin kuoroversio sai nykyisen muotonsa? (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Finlandia Sibelius.fi. Viitattu 27.11.2011.
- ↑ a b Finlandian alkutahdit ovat kopio Kaleva. 2.12.2003. Viitattu 26.5.2016.
- ↑ Helmi Krohn: Ystäviäni kirjeittensä valossa. Otava 1945.
- ↑ Kuka kirjoittikaan Finlandia-hymniin sanat?, Kaleva 3.10.2007
- ↑ Häyrynen Antti: Laulu-Miesten vuosisata SKS 2014.
- ↑ American Idol -tähti veti Finlandiaa! MTV3. 4.6.2008. Viitattu 11.4.2010.
- ↑ Sirén, Vesa: Finlandia kansallislauluksi? – Kansalaisaloite hämmentää Sibeliuksen sukua Helsingin Sanomat. 9.12.2014. Viitattu 27.5.2016.
- ↑ Lassila, Anni: Kokoomus haluaa vaihtaa Maamme-laulun Finlandiaan – äänestä omaa suosikkiasi Helsingin Sanomat. 27.5.2016. Viitattu 27.5.2016.
- ↑ Korpela, Tanja: Jean Sibeliuksen Finlandia kuullaan The Walking Dead -sarjassa Iltalehti. 21.11.2016. Viitattu 22.11.2016.
- ↑ a b NHL-syksyn suurin yllättäjä rämpii tilastoissa, mutta alistaa vastustajansa kaukalossa – Änärikirjeessä kuulet myös tähtipelaajan puolen miljoonan kasinovelkasekoilusta ja "ruotsalaisjengin" Finlandia-intoilusta yle.fi. Viitattu 12.11.2019.