Filippiinien huumesota

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Murhia vastustava mielenosoitus 11. lokakuuta 2016 Filippiinien Yhdysvaltain suurlähetystön edessä New Yorkissa Yhdysvalloissa.

Filippiinien huumesota on Filippiinien presidenttinä toimivan Rodrigo Duterten toukokuussa 2016 aloittama huumeiden käyttäjien ja huumeiden myyjien vastainen vainokampanja. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan huhtikuun 2017 lopulla Filippiineillä oli murhattu 9 000 ihmistä[1]. Marraskuussa Duterte oli surmauttanut jo 12 000 ihmistä[2]. Hallituksen mukaan 6. kesäkuuta 2017 "huumesodassa" oli 3 116 surmaa ja 2 091 huumeisiin liittyvää murhatapausta[1]. Viranomaisten mukaan kesäkuussa 2017 oli saanut surmansa yli 7 000 ihmistä. Murhakampanjan uhreista suurin osa on köyhiä. Heidän on väitetty myyvän tai käyttävän huumeita.[3] Amnesty pitää huumesotaa köyhien vastaisena sotana, sillä iso osa surmatuista on katutason käyttäjiä tai muita pikkurikollisia[1].

Filippiinien johto väittää virallisesti, että enemmistön surmista ovat tehneet naamioituneet, huumejengeihin kuuluvat miehet, jotka selvittelevät omia välejään. Poliisin ratsioissa on virallisesti kuollut vain murto-osa kaikista uhreista, noin 3 000 ihmistä.[3]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filippiinit oli väkivaltainen yhteiskunta jo ennen, kuin Duterte aloitti presidenttinä kesäkuussa 2016. Etenkin diktaattori Ferdinand Marcosin hallitessa 1965−1986 sotilaat ja poliisi surmasivat tuhansia toisinajattelijoita.[3]

Duterte on julkisesti myöntänyt ampuneensa opiskelutoveriaan 1970-luvulla, kun tämä oli puhunut halventavasti visayojen etnisestä ryhmästä, johon Duterte kuuluu. Uhri jäi henkiin, eikä Dutertelle annettu muuta rangaistusta, kuin että hän ei saanut osallistua yliopiston opiskelijoiden valmistujaisjuhlaan.[4]

Vuosina Duterte toimi eteläfilippiiniläisen Davaon pormestarina 1988−1998, 2001−2010 ja 2013−2016. Vuonna 1988 pormestariksi valittu Duterte perusti laittomia ja epävirallisia kuolemanpartioita, joiden on arvioitu murhanneen ainakin 1 400 huumekauppiaaksi tai rikollisjengien jäseneksi epäiltyä[5]. Dutertea vastaan ei ole nostettu syytteitä, mikä johtuu ihmisoikeusaktivistien mielestä siitä, ettei kukaan uskalla todistaa häntä vastaan[6].

Vuonna 2006 presidentti Gloria Macapagal-Arroyo lakkautti kuolemantuomion. Yleinen mielipide on kuitenkin puolustanut kuolemantuomioita. Filippiineillä on liikkunut kuolemanpartioita, jotka ovat murhanneet ihmisiä, etenkin vasemmistolaisia aktivisteja.[7] lähde?[8]

Filippiineillä toimii useita kiinalaisia huumejärjestöjä. Myös meksikolaiset järjestöt pyrkivät lisäämään myyntiään maassa.[9] Käytetyimmät huumeet ovat metamfetamiini eli shabu ja kannabis[10].

Presidentinvaalikampanjassaan Duterte teki huumeidenkäytön lopettamisesta päälupauksensa[11]. Hän lupasi populistisesti lopettaa Filippiinien rikollisuuden puolessa vuodessa, antaa turvallisuusjoukoille luvan ampua pidätystä vastustavia rikollisia, poliisille luvan tappaa järjestäytyneitä rikollisia ja palauttaa kuolemantuomion[6][12]. Lisäksi poliittiseen yläluokkaan syntynyt Duterte puhui kampanjassaan köyhien puolesta[11][13]. Filippiineillä neljäsosa väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella ja kourallinen perheitä hallitsee lähes kaikkea varallisuutta.[5]. Duterte pitää itseään vasemmistolaisena[14]

Toukokuussa 2016 Duterte voitti presidentinvaalit saamalla 38 prosenttia äänistä. Äänestysprosentin oli ennätyksellisen korkea: 81 %.[5]

Duterte uhkasi hajottaa parlamentin ja muodostaa yhden hengen vallankumoushallinnon, jos kansanedustajat eivät tekisi yhteistyötä hänen kanssaan.

Vaino ja murha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentti Rodrigo Duterte esittelee päihteiden välitysverkoston rakennetta 7. heinäkuuta 2016.

Duterten vaalivoiton jälkeen huumeita käyttäviä ja myyviä ihmisiä sekä siitä epäiltyjä alettiin murhata toukokuussa 2016. Kesäkuun alussa hän lupasi mitalin ihmiselle, joka ampuu kiinniottoa vastustelevan huumekauppiaan.[11] Duterten valitsema uusi poliisiylijohtaja Ronald dela Rosa kertoi, että lausunnon seurauksena vankilassa olevat huumejärjestöjen johtajat lupasivat maksaa lähes miljoonan euron palkkiot Duterten ja dela Rosan tappamisesta. Hänen mukaansa huumekaupan johtajat olivat kokoustaneet Bilibidin vankilassa. Palkkamurhauhan takia Duterten suojelua lisättiin ja ainakin 200:aa poliisia koulutettiin turvaamaan häntä.[9]

Murhaaminen kiihtyi 30. kesäkuuta lähtien, kun Duterte vannoi virkavalansa. Hän sanoi virkaanastujaispäivänään: ”Jos tiedätte huumeriippuvaisia, menkää ja tappakaa heidät itse. Olisi liian tuskallista panna heidän vanhempansa tekemään se”.[11] Duterte sanoi, että ”huumesodassa” tullaan murhaamaan 50 000 ihmistä: ”Tehdään siitä [luvusta] 50 000. Minä todella viimeistelen heidät”[1] Lisäksi hän kehotti unohtamaan ihmisoikeuksia koskevat lait ja käski huumekauppiaita, ryöstäjiä ja tyhjäntoimittajia häipymään, ”sillä pormestarina tappaisin teidät”. Hän uhkasi tappaa huumeiden käyttäjät, koska joko he tappavat hänet tai hän heidät.[15]

Poliisi alkoi Duterten valtaannousun jälkeen laatia lähiöiden viranomaisten kanssa listoja, joihin kerätään huumeiden käyttäjiksi epäiltyjen henkilöiden tiedot. Listoille päätyy ihmisiä, joiden huumeiden käyttöä ei ole todistettu ja moni heistä murhataan. Ihmiset, joiden nimet laitetaan huume-epäiltyjen listoille, voivat ”antautua” eli ilmoittautua viranomaisille, mikä antaa kaupunginosien viranomaisille oikeuden tarkkailla heitä. Kesäkuussa 2017 1,2 miljoonaa ihmistä oli ilmoittautunut viranomaisille.[3] Antautujille oli luvattu töitä[16].

Murhaajat voivat ampua uhrin esimerkiksi öisin moottoripyörällä liikkuen hänen kotinsa lähettyville ja jättää ruumiin viereen kyltin, jossa lukee, että hän oli huumekauppias[11]. Usein murhaajat ovat joko poliiseja tai heidän palkkaamiaan murhaajia[17] Tammikuussa 2017 julkaistussa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportissa kaksi palkkatappajaa kertoi, että poliisi maksaa heille huumeiden käyttäjän surmaamisesta 100 dollaria ja välittäjän surmaamisesta 200−300 dollaria[1]. Palkkasurmaajat kertoivat, että he tekevät työtään köyhissä lähiöissä, koska siellä antautujat asuvat.[16] Amnestyn mukaan myös yksittäiset poliisit hyötyvät rahallisesti köyhien ihmisten murhista. Järjestön mukaan korruptio on yleistä poliisien keskuudessa ja poliisit ovat väärentäneet todisteita, ryöstäneet uhrien koteja ja tekaisseet virallisia raportteja välikohtauksista oikeuttaakseen väkivallan käyttöä.[18] Poliisit ovat ampuneet aseettomia ihmisiä. Amnestyn mukaan jopa 8-vuotiaita huumeidenkäyttäjiä on ammuttu.[19]

ABS-CBN:n tutkimasta 50:stä uhrista melkein kaikki olivat asuneet slummeissa tai maakuntien syrjäseuduilla. Amnestyn tarkastelemasta 33:sta huumeisiin liittyvästä taposta yli 20 kohdistui perheellisiin miehiin. Murhattujen omaisten mukaan huumeiden myynti johtui köyhyydestä ja siitä, että ei ole saatavilla muita töitä. Muiden tutkimusten ja haastattelujen mukaan uhrien huumeiden myynti oli ollut pienimuotoista. Metamfetamiinin käyttöä perusteltiin sillä, että niin pysyy hereillä, eikä tule nälkä, joten voi tehdä pidempää työpäivää.[16]

Elokuussa senaatti aloitti tutkinnan siitä, loukkaavatko poliisien tekemät surmat ihmisoikeuksia[10]

Syyskuussa oli tapettu yli 3 000 ihmistä, joista poliisi tappoi operaatioissaan vajaat 1500 ja tuntemattomat ihmiset murhasivat 2 000 uhria[20].

Virallisten lukujen mukaan syyskuussa 2016 "huumesodassa" oli kuollut keskimäärin vajaa 45 ihmistä päivässä[11]. 30. syyskuuta Duterte rinnasti itsensä diktaattoriin ja joukkotuhoajaan Adolf Hitleriin: ”Hitler tappoi kolme miljoonaa juutalaista. Nyt [Filippiineillä] on kolme miljoonaa huumeriippuvaista. Lahtaan heidät mielellään”.[20]

28. tammikuuta 2017 Duterte sanoi, että huumeidenvastainen sota jatkuu vielä vuosia[21]. Seuraavana päivänä Duterte laittoi murhakampanjansa tauolle ja haukkui poliiseja mädiksi. Syynä oli ilmeisesti diplomaattinen selkkaus Etelä-Korean kanssa, koska Filippiinien poliisin epäiltiin siepanneen ja tappaneen eteläkorealaisen yrittäjän vuoden 2016 lopussa.[22][21] 30. tammikuuta poliisiylijohtaja Ronald Dela Rosa vahvisti suunnanmuutoksen kohti poliisivoimien puhdistamista: ”Kelmipoliisit, varautukaa! Meillä ei ole enää huumeiden vastaista sotaa. Meillä on sota lurjuksia vastaan!”[21].

Vuoden 2017 alussa noin sata poliisia jäi kiinni huumausaineiden käytöstä. He menettivät työpaikkansa.[23]

1. helmikuuta oikeusministeri Vitaliano Aguirre sanoi: ”Rikolliset, huumeparonit, huumediilerit, he eivät ole ihmisiä. Toisin sanoen, kun käymme sotaa vain huumeparoneita, huumeiden käyttäjiä ja huumekauppiaita vastaan, miten se voi olla ihmisoikeusrikos? Te pidätte heitä ihmisinä? Minä en pidä.”[19]

7. helmikuuta Duterte ilmoitti lähettävänsä korruptiosta epäiltyjä poliiseja töihin aseistautuneiden islamistien hallitsemille alueille, jolleivat he eroaisi[24]. Alkuvuodesta 2017 Duterte lähetti 200 väärinkäytöksistä epäiltyä poliisia taistelemaan islamisteja vastaan Etelä-Filippiineille[22].

10. helmikuuta Duterten lapsuudenystävän ja neuvonantajan John Paul Durezan veljenpoika jäi kiinni metamfetamiinin myynnistä.[22]

Suhtautuminen Filippiineillä ja kansainvälisesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidenttikampanjan aikana väistyvä presidentti Benigno Aquino varoitti useasti, että Duterten noustessa valtaan Filippiinit on vaarassa joutua jälleen diktaattorin vallan alle. Hän vetosi äänestäjiin tukemansa ehdokkaan, Mar Roxasia, vaalitilaisuudessa, jotta voitaisiin pysäyttää terrorin paluu Filippiineille, mitä Aquino ei kykene tekemään yksin.[15]

Pulse Asia -mielipidemittauslaitoksen kyselyssä heinäkuussa 91 % filippiiniläisistä luotti Duterteen. Social Weather Stations -laitoksen kyselyssä 84 % kansasta luotti häneen paljon. Dutertea arvostettiin suunnilleen yhtä paljon kaikissa yhteiskuntaluokissa köyhistä rikkaisiin, niin maalla kuin kaupungeissa.[13] Monet pitävät Duterten ansiona sitä, että Davaon kaduilla on turvallisempaa liikkua, kuin monessa muussa kaupungissa ja Duterten uskotaan voivan luoda sama turvallisuus koko maahan.[13]

Osa lehdistöstä ja katolisen kirkon edustajista on arvostellut murhia. Lopettakaa tappamiset -verkosto on järjestänyt mielenosoituksia vastustaakseen tappamista ja rankaisemattomuutta, mutta eivät Duterten presidenttiyttä. Monet murhien vastustajat pysyvät hiljaa, mahdollisesti koska he pelkäävät leimautumista. Esimerkiksi Duterten arvostelijana tunnettu senaattori Leila de Lima erotettiin tappoja tutkivan komitean johdosta. Human Rights Watchin mukaan kyseessä oli kosto siitä, että hän oikeasti tutki tappoja.[13] Manilan katolisen kirkon apulaispiispa Broderick Pabillon mukaan Filippiineillä vallitsee murhien suhteen vaikenemisen kulttuuri, mikä johtui aluksi Duterten suosiosta ja myöhemmin pelosta. Pabillon mukaan ihmiset eivät tuomitse tappamista riittävän selkeästi.[11] Netissä kohtaa ärhäkkää vastustamista, jos arvostelee presidenttiä tai hänen hallintoaan[13].

YK on vaatinut päästä Filippiineille tutkimaan huumesurmia, mikä ei ole onnistunut. Dutertesta on tehty valitus Kansainväliseen rikostuomioistuimeen, missä käsitellään rikoksia ihmisyyttä vastaan. Valituksen tehneet filippiiniläinen asianajaja ja kaksi oppositiopoliitikkoa syyttävät presidenttiä joukkomurhasta ja laittomista surmista huumesodassa.[3]

Lokakuussa 2016 Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjä Fatou Bensouda julkaisi lausunnon, jossa hän ilmaisi huolensa murhista ja kertoi, että hänen virastonsa saattaa aloittaa esitutkinnan mahdollisista kansainvälisistä rikoksista[18].

Helmikuussa 2017 Amnesty sanoi, että laittomien teloitusten sarja voi olla rikos ihmisyyttä vastaan[18].

Social Weather Stationsin kyselyn mukaan maaliskuussa 75 % filippiiniläisistä luotti Duterten hallintoon. Valtaosa väestöstä kannatti sitä, ettei huumerikoksista epäiltyjä tapettaisi tapahtumapaikalla.[23]

Huhtikuussa 2017 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kehui Dutertea, siitä että tämä oli tehnyt loistavaa työtä huumeongelman hoidossa. Filippiinien poliisi oli tuolloin kertonut surmanneensa noin 2 700 ihmistä ja väittänyt tunnistamattomien hyökkääjien tappaneen 1 800 ihmistä ja lisäksi, että tutkinnassa oli 5 700 väkivaltaista kuolemaa.[25]

Toukokuussa 2017 Duterte irtisanoi Euroopan unionin 250 miljoonan euron kehitysavun Filippiineille, koska siihen liittyy ihmisoikeusehtoja[3].

Murhien seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos toinen köyhän perheen vanhemmista surmataan, leski ei välttämättä pysty enää maksamaan lastensa koulunkäyntiä ja lasten voivat joutua menemään töihin[11]. Myös poliisin ampumisesta selviytyminen voi johtaa kalliisiin sairaalamaksuihin, joiden vuoksi henkilö on joutunut esimerkiksi myymään kotinsa[16].

Social Weather Stationsin kysely kesällä 2017 kertoo, että yli 70 prosenttia kansalaisista pelkää, että hän itse tai hänen omaisensa kuolee huumesodassa. Alle neljännes filippiiniläisistä uskoo poliisin tietoihin surmista.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Suomalaismissin pidätys Filippiineillä: Tällaisia ovat maan karmeat vankilat - kuvat kertovat paljon Iltalehti. 13.6.2017. Viitattu 23.7.2017.
  2. World Report 2018: Rights Trends in Philippines Human Rights Watch. 20.12.2017. Viitattu 16.3.2018. (englanniksi)
  3. a b c d e f g Invalidi poika ja kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti – Filippiinien raa’an huumesodan uhreiksi voi joutua kuka tahansa Yle uutiset. 18.6.2017. Viitattu 23.7.2017.
  4. Fe Zamora: Law student Duterte shot frat brod on campus in ’72 Philippine Daily Inquirer. 22.4.2016. Philippine Daily Inquirer, Inc.. Viitattu 23.7.2017. (englanniksi)
  5. a b c Filippiinien tuleva presidentti uhkaa tappaa ”rikolliset ja laiskurit” Kansan Uutiset. 10.5.2016. Viitattu 23.7.2017.
  6. a b Presidentti televisiopuheessa: Tappakaa huumekauppiaat, saatte mitalin! Yle uutiset. 5.6.2016. Viitattu 23.7.2017.
  7. Vetoomus Filippiinien kuolemantuomioita vastaan www.filippiinit-seura.fi. 30.3.2012. Filippiinit-seura ry. Viitattu 23.7.2017.
  8. Värittynyt blogi-lähde. Alkuperäinen lähde?
  9. a b Lehti: Filippiinien huumepomot lupaavat lähes miljoonan euron palkkion tulevan presidentin murhasta Yle uutiset. 12.6.2016. Viitattu 23.7.2017.
  10. a b Satoja surmia huumesodassa Filippiineillä – "Tekosyy tehdä murhia ilman rangaistusta" Yle uutiset. 23.8.2016. Viitattu 24.7.2017.
  11. a b c d e f g h Manilassa kerätään aamuisin ruumiita – HS seurasi kovasanaisen presidentin aloittamaa raakaa huumesotaa Filippiineillä Helsingin Sanomat. 17.9.2016. Viitattu 23.7.2017.
  12. Filippiinien Duterte aikoo palauttaa kuolemantuomion Iltalehti. 15.5.2017. Viitattu 23.7.2017.
  13. a b c d e Miksi 90 prosenttia kansasta tukee presidenttiä, joka kannustaa tappamaan ja puhuu härskejä? HS:n raportti Filippiineiltä Helsingin Sanomat. 30.9.2016. Viitattu 23.7.2017.
  14. Filippiinien presidentti iski jälleen – kehotti Obamaa "painumaan helvettiin" Yle uutiset. 4.10.2016. Viitattu 23.7.2017.
  15. a b Törkeyksiä laukovasta ja rikollisuutta vastustavasta Dutertesta tulossa Filippiinien presidentti Yle uutiset. 10.5.2016. Viitattu 23.7.2017.
  16. a b c d Amnesty International: PHILIPPINES: ”IF YOU ARE POOR, YOU ARE KILLED”: EXTRAJUDICIAL KILLINGS IN THE PHILIPPINES' ”WAR ON DRUGS” www.amnesty.org. 31.1.2017. Amnesty. Viitattu 24.7.2017. (englanniksi)
  17. Filippiinien presidentin huumesodalle uusi takaisku – neuvonantajan veljenpoika jäi kiinni huumeiden myynnistä Helsingin Sanomat. 10.2.2017. Viitattu 23.7.2017.
  18. a b c Filippiinien huumeidenvastainen sota voi olla rikos ihmisyyttä vastaan - Amnesty Amnesty. 1.2.2017. Viitattu 23.7.2017.
  19. a b Filippiinien oikeusministeri: Huumerikolliset eivät ole ihmisiä m.iltalehti.fi. 1.2.2017. Viitattu 23.7.2017.
  20. a b Filippiinien presidentti vertasi toimiaan Hitleriin – sanoo lahtaavansa huumeriippuvaiset ”mielellään” Helsingin Sanomat. 30.6.2016. Viitattu 23.7.2017.
  21. a b c Poliisi tappoi aviomiehen ja varasti sähkölaskurahat – Amnestyn raportti paljastaa hurjia yksityiskohtia Filippiinien huumesodasta Helsingin Sanomat. 31.1.2017. Viitattu 23.7.2017.
  22. a b c Filippiinien presidentin huumesodalle uusi takaisku – neuvonantajan veljenpoika jäi kiinni huumeiden myynnistä Helsingin Sanomat. 10.2.2017. Viitattu 23.7.2017.
  23. a b Filippiinien kohupresidentti Duterte kylpee kansansuosiossa – huumesodassa on kuollut tuhansia ja islamisteja häädetään, mutta talous kasvaa ja välit Kiinaan lämpenevät Helsingin Sanomat. 2.7.2017. Viitattu 23.7.2017.
  24. Duterte to send rogue cops to violence-plagued south Philippines Reuters. 7.2.2017. Reuters. Viitattu 23.7.2017. (englanniksi)
  25. Trump kehui Filippiinien presidentin kiisteltyä huumeidenvastaista sotaa Ilta-Sanomat. 24.5.2017. Viitattu 23.7.2017.