Fidžin kieli
| Fidži | |
|---|---|
| Oma nimi | Na vosa vaka-Viti |
| Tiedot | |
| Alue |
 Fidži |
| Virallinen kieli |
Fidži |
| Puhujia | 337 320 (äidinkielenä) |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austronesialaiset kielet |
| Kieliryhmä |
malaijilais-polynesialaiset kielet oseanialaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | fj |
| ISO 639-2 | fij |
| ISO 639-3 | fij |
Fidžin kieli on austronesialainen kieli, jota puhutaan pääasiassa Fidžin saarivaltiossa. Nykyinen yleiskieli perustuu Baun murteeseen.[1] Fidžiä puhui vuonna 1996 äidinkielenään 337 320 ihmistä. Toisena kielenä sitä ilmoitti vuonna 1991 puhuvansa 320 000 fidžiläistä.[2] Kielen ei katsota olevan uhanalainen.[3] Lukutaitoisten osuus on hyvä, ja fidžiä käytetään muun muassa tiedotusvälineiden kielenä.[4]
Fonologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fidžin konsonanteissa on verrattain paljon sellaisia äänteitä, jotka esiintyvät vain tietyissä murteissa (esim. [x] ja [h]) ja lainasanoissa (esim. [p] ja [f]). Tällaiset äänteet on merkitty sulkeisiin. Yhteensä konsonantteja on 16.[1]
| Labiaalinen | Alveolaarinen | Palataalinen | Velaarinen | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ŋ | ||
| Klusiili | Soinniton | (p) | t | k | |
| Prenasaalinen | ᵐb | ⁿd | ⁿɡ | ||
| Frikatiivi | Soinniton | (f) | s | (x) | |
| Soinnillinen | β | ð | |||
| Tremulantti | Tavallinen | r | |||
| Prenasaalinen | ᶯɖʳ | ||||
| Approksimantti | w | l | j | (h) | |
Vokaaleja on viisi. Kaikki voivat esiintyä pitkinä ja lyhyinä. Pitkiä vokaaleja ei oppi- ja sanakirjoja lukuun ottamatta ole tapana merkitä.[1]
| Etu | Keski | Taka | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puoliavoin | e | o | |
| Avoin | a |
Fidžin kieli käyttää latinalaista kirjaimistoa.[5] Sen aakkoset ovat:
- A B C D E F G I J K L M N O P Q R S T U V W Y
- a b c d e f g i j k l m n o p q r s t u v w y.
|
|
Huomioitavaa on siis, että kirjainyhdistelmä /ti/ tuottaa äänteen [tʃ].
Sanajärjestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fidžin kielen lauseissa verbi, eli predikaatti tulee ensiksi, sitten tulee objekti ja sitten subjekti.
Muuta kielioppia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fidžin kielessä substantiivien edessä on yleensä liite a. Samalla liitteellä voidaan tosin kuvata myös imperfektimuotoa.
Kansalliskieli-väittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fidžillä käydään kiivasta keskustelua valtion virallisista kielistä. Tämän hetkinen perustuslaki tunnustaa virallisiksi kieliksi englannin, fidžin ja fidžinhindin (myös nimellä hindustani). Väittely kulminoituu kysymykseen siitä, pitäisikö kaikkien virallisten kielten olla pakollisia oppiaineita koulussa. Myös etnisten fidžiläisten ja intialaista alkuperää olevien Fidžin intialaisten välit ovat pitkään olleet huonot.
Murteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- bau
- kadavu
- Kaakkois-Viti Levun murre
- Koillis-Viti Levun murre
- Keski-Vanua Levun murre
- Koillis-Vanua Levun murre
- Kaakkois-Vanua Levun murre
- Länsi-Vanua Levun murre
- länsifidži
- waya
Lähde:[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Ager, Simon: Fijian language 2020. Omniglot. Viitattu 1.1.2020.
- ↑ Fijian Ethnologue. Viitattu 3.7.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Glottolog 4.2.1 - Fijian glottolog.org. Viitattu 14.6.2020.
- ↑ Fijian language Encyclopedia Britannica. Viitattu 14.6.2020. (englanniksi)
- ↑ ScriptSource - Fijian written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 12.10.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- abadi
- abung
- adonara
- alune
- anuta
- atšeh
- ’auhelawa
- badui
- bali
- belait
- bugi
- buru
- cebuano
- chuuk
- etelämarquesas
- fidži
- gao
- havaiji
- hiligaino
- iloko
- indonesia
- jaava
- japi
- karoliini
- kiribati
- madura
- malagassi
- malaiji
- maori
- minangkabau
- mokerang
- nauru
- palau
- pingelap
- pohjoismarquesas
- rapanui
- samoa
- sunda
- tagalog
- tahiti
- taroko
- tetum
- tikopia
- timor
- tonga
- tšamorro
- tuvalu
- wanukaka
- watubela