Ferdinand I (Sisilia)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ferdinand I
Angelica Kauffmannin maalaama muotokuva 1780-luvun alulta.
Molempain Sisiliain kuningas
Valtakausi 12. joulukuuta 1816 – 4. tammikuuta 1825
Seuraaja Frans I
Napolin kuningas
Valtakausi 6. lokakuuta 1759 – 12. joulukuuta 1816
Edeltäjä Kaarle VII
Syntynyt 12. tammikuuta 1751
Napoli, Napolin kuningaskunta
Kuollut 4. tammikuuta 1825 (73 vuotta)
Napoli, Molempain Sisiliain kuningaskunta
Puoliso Maria Karoliina
Lucia Migliaccio
Lapset Maria Teresa
Luisa
Kaarle
Maria Anna
Frans I
Maria Kristiina
Gennaro
Giuseppe
Maria Amalia
Maria Antonia
Maria Clotilde
Maria Henrietta
Kaarle
Leopoldo
Albert
Maria Isabella
Koko nimi Ferdinando Antonio Pasquale Giovanni Nepomuceno Serafino Gennaro Benedetto di Borbone
Suku Bourbon-Kaksi Sisiliaa
Isä Kaarle VII
Äiti Maria Amalia
Uskonto roomalaiskatolilaisuus

Ferdinand I (12. tammikuuta 17514. tammikuuta 1825) oli Molempain Sisiliain kuningaskunnan ensimmäinen kuningas vuosina 1816–1825. Sitä ennen hän oli vuodesta 1759 Napolin kuningas nimellä Ferdinand IV ja Sisilian kuningas nimellä Ferdinand III.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ferdinand syntyi Sisilian ja Napolin kuninkaan Kaarle VII:n ja kuningatar Maria Amalian kolmantena poikana. Kun Kaarle vuonna 1759 peri lapsettomana kuolleelta veljeltään Ferdinand VI:ltä Espanjan kuninkuuden, hän luovutti Sisilian ja Napolin kuningaskunnat kahdeksanvuotiaalle pojalleen Ferdinandille. Ferdinand nai Itävallan arkkiherttuatar Maria Karoliinan, joka oli keisari Frans I:n ja keisarinna Maria Teresian tytär sekä Ranskan kuningattaren Maria Antoinetten sisar.[1]

Ferdinandin vaakuna Molempain Sisilian kuninkaana

Kun Ferdinandin serkku Ludvig XVI ja käly Maria Antoinette teloitettiin Ranskan suuren vallankumouksen aikana, Ferdinand liittyi Ranskan vastaiseen joukkoon. Vuonna 1798 hän kokosi armeijan ja marssi Roomaan, mutta Ranskan ylivoiman edessä hän pakeni laivalla Sisiliaan ja jätti Napolin Ranskan valloitettavaksi. Ranska luovutti Napolin Partenopean tasavallalle. Ferdinandin onnistui kuitenkin saada Napoli takaisin itselleen vuonna 1799.[1]

Napoleon I valtasi Napolin jälleen Ranskalle vuonna 1806, jolloin Ferdinand pakeni. Napoleon julisti veljensä Joseph Bonaparten Napolin ja Sisilian kuninkaaksi, mutta Ferdinand hallitsi yhä Sisiliaa Ison-Britannian suojeluksessa. Napoleonin menetettyä valtansa Ferdinand palasi Napoliin ja Sisilia ja Napoli yhdistettiin vuoden 1815 Wienin kongressin päätöksellä Molempain Sisiliain kuningaskunnaksi. Ferdinand hallitsi sen kuninkaana kuolemaansa saakka.[1]

Lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ferdinandilla oli ensimmäisen puolisonsa Maria Karoliinan kanssa 18 lasta:[2]

Maria Karoliinan kuoltua Ferdinand solmi vuonna 1814 morganaattisen avioliiton herttuatar Lucia Migliaccion kanssa.[3] He eivät saaneet yhteisiä lapsia.

Esivanhemmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Ludvig (Ranskan kruununprinssi)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Filip V
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Maria Anna Viktoria (Baijeri)
 
 
 
 
 
 
 
 
Kaarle III
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Elisabet Farnese
 
 
 
Ferdinand I
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
August II Väkevä
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
August III
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Christiane Eberhardine (Bayreuth)
 
 
 
 
 
 
 
 
[[[Maria Amalia (Ranskan kuningatar)|Maria Amalia]]
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Joosef I
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Maria Josepha
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Wilhelmina Amalia
 
 
 

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Ferdinand IV Real Casa di Borbone. Bourbonin suku. Viitattu 13.2.2024. (englanniksi)
  2. Maria Carolina (1752–1814) (englanniksi) Women in World History: A Biographical Encyclopedia (2002), Encyclopedia.com. Viitattu 31.12.2023.
  3. Migliaccio, Lucia (1770–1826) (englanniksi) 'Dictionary of Women Worldwide: 25,000 Women Through the Ages, Encyclopedia.com. Viitattu 31.12.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Molempain Sisiliain kuningas
1816–1825
Seuraaja:
Frans I