Suomalaisvastaisuus

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Fennofobia)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Neuvostopartisaanien tappamia suomalaisia siviilejä Seitajärvellä jatkosodan aikana. Partisaanien iskuista vaiettiin Suomessa erityisesti valtiollisella tasolla, mutta myös rajakylien siviilejä käskettiin vaikenemaan aiheesta, etteivät suhteet Neuvostoliitoon vaarantuisi.

Suomalaisvastaisuus tai fennofobia on suomalaisia, suomalaisuutta tai suomalaista kulttuuria vastaan kohdistettu vihamielisyyden, ennakkoluulon, syrjinnän tai rasismin muoto.

Suomalaisvastaisuus eri maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanomalehti Kaleva kirjoitti pääkirjoituksessaan 20. toukokuuta 2008 ”Päissään surmaaminen on (suomalaisten) kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre. Vastaavaa ei löydy esimerkiksi Ruotsin tai Norjan tilastoista.”[1]

Britannia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muiden ei-englanninkieltä puhuvien eurooppalaisten tavoin myös suomalaiset ovat Britanniassa kokeneet syrjintää brexit-äänestyksen jälkeen. Vieraan kielen puhumisesta on tultu huomauttamaan, jäätelöt on heitetty päälle ja suomalaisia on käsketty ”painumaan kotiinsa”.[2][3][4]

Ruotsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsalainen valtiomies ja Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe totesi 1600-luvulla halveksivansa erityisesti Sisä-Suomen asukkaita ja näki heidän luonteessaan monia vikoja.[5] Ruotsin valtakunnankansleri Axel Oxenstierna piti suomalaisia puolestaan elukoina.[6]

Ruotsin valtio alkoi 1800-luvulla vaatia, että kaikkien kansalaisten olisi käytettävä ruotsin kieltä. Vaatimusta perusteltiin sotilaallisilla syillä. Sotatilanteessa ei katsottu voitavan täysin luottaa niihin raja-alueen asukkaisiin, jotka puhuvat naapurimaan kieltä. Aikakauden rotuteorioiden perusteella Ruotsin Länsipohjan suomalaisten ja saamelaisten katsottiin kuuluvan alempaan ei-germaaniseen rotuun. Rotubiologit tutkivat suomalaisia Tornionjokilaaksossa 1900-luvun alkupuoliskolla muun muassa kallonmittauksin.[7] Tämä asenne loi suomen kielen käytölle voimakkaan kielteisen leiman. Alueen kouluissa alettiin käyttää opetuskielenä ainoastaan ruotsia, ja lapsia kiellettiin rangaistuksen uhalla puhumasta suomea, josta rangaistiin muun muassa lyönnillä.[8] Torniojokilaaksossa asuvat suomalaiset ovat vaatineet Ruotsin valtiolta anteeksipyyntöä ja totuuskommission perustamista selvittämään menneet vääryydet.[9] Ystävänpäivänä 2020 Ruotsin valtio päätti perustaa totuuskomission, joka selvittää Länsipohjan suomalaisten kokeman kohtelun ennen 1950-lukua.[7]

1960-1970-luvuilla suomalaisten työperäisten siirtolaisten määrä Suomesta kasvoi merkittävästi Ruotsiin. Vuosina 1950–1980 suomalaisten lukumäärä Ruotsissa kasvoi 45 000:lla yli 300 000 henkeen.[10] Suhtautuminen suomalaisiin maahanmuuttajiin oli Ruotsissa melko negatiivista. Poikkeavia ilmaisuja ”en finne igen” (”jälleen suomalainen”) ja ”finnjävel” (vastaa ”suomalaista paskiaista” tai ”pirun suomalaista”) käytettiin yleisesti.[11]

Venäjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostoliiton alkuaikoina suomalaisia oli Kuolassa yli 2 000. Neuvostoliitto piti heitä kuitenkin uhkana, ja ensimmäinen joukkopuhdistus toteutettiin talvella 1933. Vaino jatkui vuosia. Suomalaiset karkotettiin kodeistaan, lähetettiin leireille tai teloitettiin. Suomalaisia myös kidutettiin, ja monet karkotetuista kuolivat karmeissa oloissa tauteihin ja nälkään. Suomalaiset poistettiin sijainniltaan strategisesta Kuolasta lähes kokonaan. Vainoissa oli kansanmurhan piirteitä.[12]

Yhdysvallat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisten maahanmuuttajien merkittävä rooli Minnesotan Mesabi Range -alueen lakoissa. Monet suomalaiset siirtolaiset olivat jo pitkään olleet aktiivisia ammattiyhdistysmiehiä, agitoineet ja organisoineet työvoiman järjestäytymistä kaivoksilla ja sen lisäksi organisoivat myös ensimmäisen lakon. [13]

Ensimmäinen lakko alkoi 20. heinäkuuta 1907 sen jälkeen, kun Western Federation of Miners (WFM) pyysi Oliver Iron Mining Companylta muun muassa kahdeksan tunnin työpäivää ja palkankorotusta. Heinäkuussa 1907 lähes 15 000 kaivosmiestä oli mennyt lakkoon ja osoittanut mieltään vaarallisia työoloja, surkeaa palkkaa ja pitkiä työpäiviä vastaan. Suuri osa lakkoon menneistä kaivosmiehistä ja pääosa lakon johtajista oli suomalaisia. Lakko kesti kaksi kuukautta, kunnes se murrettiin maahantuodulla rikkurityövoimalla. Seurauksena oli tuhansien työntekijöiden päätyminen mustalle listalle.

Eräs kaivostyöntekijä lähti Mesabin kaivosalueella 25. kesäkuuta 1916 pois työvuorostaan saatuaan sovittua palkkaa pienemmän tilin. Hänen toimintansa johti Mesabin lakkoon vuonna 1916. Maailman teollisuustyöntekijät tukivat nopeasti lakkoa paremman palkan ja lyhyempien työaikojen vuoksi. Syyskuussa 1916 työläiset äänestivät työn jatkamisen puolesta olettaen työnantajan organisoivan lakon murtamisen. Pian työhön palaamisen jälkeen myönnettiin kuitenkin 10 prosentin palkankorotus kaikille työntekijöille.

Lakkojen takia alueelle syntyi fennofobinen ilmapiiri ja suomalaiset kieltäviä kylttejä pystytettiin tyyliin ”intiaaneja tai suomalaisia ei sallita”.[13]

Kanada[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanadassa suomalaiset olivat 1910-luvulta alkaen pakkosterilointiohjelmien kohteena[14]

Suomalaisten haukkumanimityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mongoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mongoli on suomalaisista käytetty haukkumasana. Mongoliksi määrittelyllä on yritetty estää suomalaisten toimintaa esimerkiksi Amerikassa.[15] Jaottelua valkoiseen ja keltaiseen rotuun käytettiin Amerikassa poliittisena ja syrjivänä lyömäaseena 1900-luvun alussa.[16] Mongoli-teorian kantaisä on saksalainen Johann Friedrich Blumenbach, joka määritteli suomalaiset kallonmittausten perusteella keltaiseen rotuun.[17] Amerikkalaisissa oppikirjoissa 1890-luvulla suomalaisia kuvattiin mongoleiksi. Lapsille opetettiin suomalaisten olevan osittain valkoista ja osittain keltaista rotua.[18] Webster English -sanakirjassa vielä 1948 sanottiin suomalaisten olevan muinaista aasialaista alkuperää.[19] The New Yorkerin musiikkikriitikko tiesi vuonna 2007 kertoa suomalaisten olevan eurooppalaisille tuntematonta Mongoliasta peräisin olevaa heimoa.[20] Viime aikoina tämä yhteys näkyy muun muassa ruotsalaisten internethauissa, joissa etsitään suomalaisten ja mongolien yhteyttä.[21]

Finnjävel[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finnjävel (yksikkö) ja Finnjävlar (monikko) ovat suomalaisista maahanmuuttajista Ruotsissa käytettyjä termejä ja myös suomenkielisistä suomen ruotsinkielisillä alueilla.

Tässä yhteydessä jävel tai djävel, joka tarkoittaa kirjaimellisesti ”paholaista”, on yleinen voimakas loukkaus.[22]

Finnjävlar-kirjassa 15 ruotsinsuomalaista kuvaa elämäänsä ja vanhempiensa elämää Ruotsissa.[23][23] Helsingissä oli ravintola Finnjävel-nimellä.[24]

China Swede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

China Swede oli halventava termi, jota käytettiin Suomen maahanmuuttajista Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa,[25][26] erityisesti Pohjois-Minnesotassa ja Michiganissa.[27]

Roundhead[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roundhead on suomalaisista Yhdysvalloissa käytetty halventava termi.[27]

Tšuhna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tšuhna

Tšuhna on halventava sana suomalaisista Venäjällä, mitä erityisesti käytettiin Neuvostoliiton Leningradin seudulla maataloustuotteita tuovista suomalaisista. Käsite kuvaa hitautta ja jonkinlaistaselvennä likaisuutta. Sanaa käytettiin eritoten suomalaisista, mutta myös karjalaisista ja virolaisista.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Kaleva ja Halla-aho Kaleva. Viitattu 29.7.2023.
  2. ↑ Rasismi roihahti Briteissä Iltalehti. Viitattu 11.6.2020.
  3. ↑ Katri Nisula: Britannian pohjoismaalaiset: Brittien asenteet ovat koventuneet meitäkin kohtaan 28.11.2019. Sveriges Radio. Viitattu 11.6.2020.
  4. ↑ Huorittelua, nimittelyä ja kylmää tuijotusta: Suomen passi ei auta brexit-Britanniassa, eikä oikeudesta jäädä maahan ole takeita Helsingin Sanomat. 3.3.2017. Viitattu 11.6.2020.
  5. ↑ Nils Erik Villstrand: Valtakunnanosa, s. 52. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2012.
  6. ↑ Kemiläinen, Aira: Kansallinen identiteetti Suomessa ja Ruotsissa 1600-1700-luvuilla. Tieteessä tapahtuu, 2004. Artikkelin verkkoversio.
  7. ↑ a b Ruotsi aloittaa selvityksen suomalaisvähemmistön kohtelusta – rotubiologit määrittivät suomalaiset ruotsalaisia alempiarvoisiksi Iltalehti. Viitattu 11.6.2020.
  8. ↑ Tornionlaakson uhanalainen meänkieli Lapsen Maailma. 28.4.2014. Viitattu 11.6.2020.
  9. ↑ Paula Tapiola: Tornionlaaksolaiset vaativat Ruotsin valtiolta anteeksipyyntöä menneistä vääryyksistä Yleisradio. Viitattu 11.6.2020.
  10. ↑ Lasse Lehtinen: Lasse Lehtisen kolumni: Suomensukuisten pakolaisten pahat teot Ilta-Sanomat. 8 May 2017.
  11. ↑ Too many Finnish politicians and parties are ignorant of their country's migrant and refugee history ajankohta= 2.9.2014 migranttales.net. Arkistoitu 3.1.2015. Viitattu toukokuu 23.5.2020.
  12. ↑ Timo Sipola: Neuvostoliitto vainosi kuolansuomalaisia, Venäjä kielsi sen käsittelemisen kirjassa Yle Uutiset. 17.8.2023. Viitattu 17.8.2023.
  13. ↑ a b Jason Scorich: [- Mesaba Co-op Park] MNopedia. 13.1.2016. Minnesota Historical Society. Arkistoitu 8.3.2020. (englanniksi)
  14. ↑ Stammeier, J.: Tyttö maissipellossa: Anna Jokisen mysteerikuolema. . Docendo., 2022. Suomi
  15. ↑ Arnold Robert Alanen: Finns in Minnesota. Minnesota Historical Society Press, 2012. (englanniksi)
  16. ↑ Aleksi Huhta: Debating Visibility: Race and Visibility in the Finnish-American Press in 1908 Nordic Journal of Migration Research, Volume 4: Issue 4. 30 Dec 2014. Sciendo. Arkistoitu 2 kesäkuu 2018.
  17. ↑ Armas Kustaa Ensio Holmio: History of the Finns in Michigan, s. 18. Wayne State University Press, 2001. (englanniksi)
  18. ↑ Armas K. E. Holmio: History of the Finns in Michigan, s. 17. Wayne State University Press, 2001.
  19. ↑ Armas Kustaa Ensio Holmio: History of the Finns in Michigan, s. 21. Wayne State University Press, 2001.
  20. ↑ Alex Ross: Apparition in the woods The New Yorker. 9.7.2007. (englanniksi)
  21. ↑ "Suomalaiset ovat mongoleja" – Google-haut paljastavat, mitä Euroopan maissa ajatellaan meistä Keskisuomalainen. 22.2.2017.
  22. ↑ Artisans created all the dishes and other objects for Finnjävel restaurant Helsinki Design Week. 7.4.2016. (englanniksi)
  23. ↑ a b Finnjävlar-antologia kirjoittaa uusiksi Ruotsin suomalaisten historiaa – Sisuradio Sveriges Radio.
  24. ↑ Finnjävel sulkee lauantaina Viisi Tähteä. 4.4.018.
  25. ↑ MPR: Finland Was a Poor Country Minnesota Public Radio. 10.6.1997. Viitattu 1.3.2017. (englanniksi)
  26. ↑ Nybergh: How Finnish immigrants battled racism to help build America Inktank. 27.9.2015. Viitattu 1.3.2017. (englanniksi)
  27. ↑ a b Tristram McPherson & ‎David Plunkett: The Routledge Handbook of Metaethics, s. 394. Routledge. ISBN 978-1-351-81791-2. Kirja Googlen teoshaussa. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aleksi Huhta, Debating Visibility: Race and Visibility in the Finnish-American Press in 1908, Nordic Journal of Migration Research, 4 (4), 2014, 168–175, doi:10.2478/njmr-2014-0028
Vihamielisyys kansallisuusryhmittäin
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomalaisvastaisuus&oldid=22204234”