Feng Guozhang

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Feng Guozhang
Feng Guozhang8.jpg
Kiinan tasavallan presidentti
Edeltäjä Li Yuanhong
Seuraaja Xu Shichang
Henkilötiedot
Syntynyt7. tammikuuta 1859
Hejian, Qing-dynastia
Kuollut12. joulukuuta 1919 (60 vuotta)
Peking, Kiinan tasavalta

Feng Guozhang (Wade-Giles: Feng Kuo-tšang; 7. tammikuuta 1859 Heijan12. joulukuuta 1919 Peking) oli kiinalainen sotilas ja poliitikko. Hän toimi Kiinan tasavallan varapresidenttinä vuosina 1916–1917 ja presidenttinä 1917–1918. Hän perusti niin sanotun Zhilin klikin.

Feng kunnostautui sotilaana Qing-dynastian viimeisinä vuosina. Tasavallan ensimmäisinä vuosina hän auttoi presidentti Yuan Shikaita kukistamaan kapinointia Etelä-Kiinassa. Hän ei kuitenkaan hyväksynyt Yuanin suunnitelmia julistaa itsensä keisariksi. Yuan nimitti Fengin esikuntapäällikökseen, mutta piti häntä samalla silmällä.[1] Keväällä 1916 puhjenneen kapinan aikana Feng oleskeli Nanjingissa ja neuvoi Yuania taipumaan opposition vaatimusten edessä. Yuanin kuoltua saman vuoden kesäkuussa presidentiksi tuli kenraali Li Yuanhong ja parlamentti valitsi Fengin varapresidentiksi. Kesä–heinäkuun 1917 lyhytaikaisen monarkistisen kaappausyrityksen aikana Li luovutti presidentin tehtävät Fengille, joka jatkoi myös kaappauksen kukistamisen jälkeen vt. presidenttinä. Hänen kaudellaan Kiina liittyi ensimmäisen maailmansotaan julistamalla elokuussa 1917 sodan Saksalle.[2][1]

Feng päätyi kilpailemaan vallasta pääministerinä huhtikuusta 1916 alkaen toimineen marsalkka Duan Qiruin kanssa. Kummallakin oli tukenaan oma Beiyangin armeijan ryhmä: Fengillä niin sanottu Zhilin klikki ja Duanilla Anhuin klikki. Syyskuussa 1917 Sun Yat-senin johtamat vallankumoukselliset perustivat Etelä-Kiinaan kilpailevan hallituksen, joka yritti saada suurvaltojen tunnustuksen. Feng olisi halunnut ratkaista tilanteen rauhanomaisesti, mitä Duan ei hyväksynyt. Duan erosi välillä protestiksi pääministerin tehtävästä, mutta sai tukijoukkojensa avulla painostettua Fengin ryhtymään sotatoimiin etelän hallitusta vastaan.[2] Heikoksi presidentiksi jäänyt Feng erosi syyskuussa 1918.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Nordisk familjebok, täydennysosa (1923), s. 768 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 22.3.2014.
  2. a b China: History (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 22.3.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]