Felix Nussbaum

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Felix Nussbaum
Felix Nussbaumin muistolaatta hänen kotitalonsa seinässä Berliinissä
Felix Nussbaumin muistolaatta hänen kotitalonsa seinässä Berliinissä
Syntynyt 11. joulukuuta 1904
Osnabrück, Saksa
Kuollut 2. elokuuta 1944
Auschwitzin keskitysleiri
Kansallisuus Saksalainen
Ala Taidemaalari
Taidesuuntaus Uusasiallisuus

Felix Nussbaum (11. joulukuuta 1904 Osnabrück, Saksa2. elokuuta 1944 Auschwitzin keskitysleiri, Saksan miehittämä Puola) oli saksanjuutalainen taidemaalari, joka oli yksi uusasiallisen taidesuuntauksen tunnetuista edustajista. Nussbaumin teoksista välittyy yksilön kokemus natsi-Saksan juutalaisvainojen ja holokaustin aikana.

Varhainen elämä ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nussbaum syntyi Osnabrückissa Saksassa 1904. Hänen vanhempansa olivat Rahel ja Philipp Nussbaum. Philipp oli ensimmäisen maailmansodan veteraani ja patriootti ennen natsien valtaannousua. Nuoruudessaan Philipp harrasti maalaamista, mutta oli pakotettu etsimään muita töitä taloudellisten syiden vuoksi. Sen vuoksi hän kannusti poikansa maalaamista innokkaasti.

Felix Nussbaum oli opiskelijaluonne, hän aloitti varsinaiset opiskelunsa 1920 Hampurissa ja Berliinissä, ja jatkoi niin kauan kuin poliittinen tilanne sen hänelle salli. Aiempiin teoksiinsa Nussbaum otti vaikutteita Vincent van Goghilta ja Henri Rousseaulta, ja myös Giorgio de Chiricolta sekä Carlo Carràlta. Carl Hoferin expressionistiset maalaukset vaikuttivat osaltaan Felixin varovaiseen värinkäyttöön.

Nussbaum opiskeli Roomassa Berliinin taideakatemian stipendin turvin kun natsit nousivat valtaan Saksassa tammikuussa 1933. Huhtikuussa Adolf Hitler lähetti propagandaministerinsä selittämään Rooman kulttuurieliitille, kuinka kansallissosialistisen taiteen tulee kehittyä kuvaamaan sankaruutta ja arjalaista rotua. Tässä vaiheessa Nussbaum ymmärsi, ettei hän juutalaisena voinut jäädä akatemiaan.

Maanpako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Alassion rautatieasema" 1933. Maalaus kuvaa Nussbaumin surua, koska hän ei päässyt kotimaahansa.

Seuraavan vuosikymmenen ajan pelolla oli suuri sija Nussbaumin elämässä. Tämä heijastui hänen taiteessaan. 1934 hän vei kollegansa ja ystävänsä naistaidemaalari Felka Platekin vierailemaan vanhempiaan Sveitsiin. Tämä oli viimeinen kerta, kun Nussbaum näki vanhempansa elävänä, sillä Rahel ja Philipp ikävöivät kotimaahansa ja päättivät palata sinne huolimatta poikansa vastustuksesta.[1] Nussbaum ja Felka Platek viettivät vuosikymmenen maanpaossa lähinnä Belgiassa. He menivät naimisiin Brysselissä 1937. Tämä oli Nussbaumille tunteellisen ja taiteellisen eristäytymisen aikakausi, mutta myös hänen elämänsä tuottoisin.[2]

Kuolemanleirille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Natsi-Saksa hyökkäsi Belgiaan 1940 ja Nussbaum joutui Belgian poliisin pidättämäksi, koska hän saksalaisena oli "vihamielisen maan kansalainen". Hänet vietiin Vichyn Ranskassa olleeseen Saint-Cyprienin vankileiriin, jossa olot olivat niin kurjat, että hän allekirjoitti lopulta leiriä vartioivien ranskalaisten asettaman pyynnön siirtyä Saksaan. Hän onnistui kuitenkin pakenemaan junamatkan aikana ja matkustamaan Brysseliin, jossa hän tapasi Felkan. Tämän jälkeen pari eli maan alla ilman rahaa, mutta heidän ystävänsä antoivat heille turvapaikan ja taidetarvikkeita, jotta Felix saattoi jatkaa työskentelyä. Neljä vuotta kestänyt piileskely ja synkkyys näkyy Nussbaumn piileskelyn aikana maalaamista teoksista.

Vuosi 1944 oli traaginen Nussbaumin perheelle. Helmikuussa Felixin vanhemmat Philipp ja Rahel kuolivat Auschwitzin keskitysleirillä. Heinäkuussa saksalaiset löysivät Felixin ja Felkan ullakolla sijainneesta piilopaikasta. Heidät pidätettiin ja vietiin Mechelenin siirtovankileirille, jossa heille annettiin vankinumerot XXVI/284 ja XXVI/285. Heidät kuljetettiin edelleen Auschwitziin, jossa Felix murhattiin viikon kuluttua 2. elokuuta. Nussbaumin veli lähetettiin Auschwitziin 3. syyskuuta ja hänen kälynsä ja sisarentyttärensä murhattiin siellä 6. syyskuuta. Joulukuussa hänen veljensä, perheen viimeinen, kuoli uupumukseen Stutthofin keskitysleirillä. Koko Nussbaumin perhe lakkasi olemasta yhden vuoden aikana.

Tärkeitä teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nussbaum teki kuuluisimmat teoksensa vähän ennen kuolemaansa: Omakuva juutalaisen henkilökortilla (1943) ja Kuoleman voitonjuhla (1944).

Perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Felix Nussbaum Haus-museo Osnabrückissa

Vuonna 1998 Osnabrückissa avattiin museo Felix Nussbaum Haus, jossa on näytteillä hänen teoksiaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Felix Nussbaum