Federal Reserve System
| Federal Reserve System | |
|---|---|
| engl. Federal Reserve System | |
 |
|
 Eccles-rakennus, joka toimii pankin pääkonttorina. |
|
| Päämaja |  Washington, D.C. |
| Perustettu | 23. joulukuuta 1913 |
| Puheenjohtaja | Jerome Powell |
| Valuutta | Yhdysvaltain dollari (USD) |
| Varannot | 35 208 miljoonaa dollaria[1] |
| Korko | 4,25 % (syyskuu 2025)[2] |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Federal Reserve System (Fed) on Yhdysvaltain keskuspankki, joka aloitti toimintansa marraskuussa 1914. Sen toiminta perustuu edellisenä vuonna hyväksyttyyn lakiin nimeltä Federal Reserve Act.[3]
Federal Reserve System on puolivaltiollinen järjestelmä, johon kuuluu 12 yrityksen tavoin järjestettyä alueellista keskuspankkia sekä kaksi merkittävää päätöksentekoelintä, jotka ovat Yhdysvaltain presidentin nimittämä ja senaatin hyväksymä johtokunta Washingtonissa sekä avomarkkinakomitea. Rahapolitiikan välineenä käytetään diskonttokorkoa ja pankeille asetettua varantovaatimusta, joista vastaa johtokunta. Näitä tärkeämpi väline on avomarkkinaoperaatiot, joista vastaa avomarkkinakomitea. Federal Reserve System laskee liikkeelle Yhdysvalloissa käytettävät setelit.
Keskuspankin pääjohtajana on 1. helmikuuta 2018 alkaen Jerome Powell (johtokunnan puheenjohtaja)[4].
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Federal Reserve -järjestelmä luotiin vuoden 1907 kriisin jälkeen vuonna 1913. Sen tehtävänä oli tarjota joustava valuutta, joka sopeutui talouden muutoksiin, ja toimia viimeisenä lainanantajana rahoitusvakauden turvaamiseksi.[5]
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Federal Reserve alkoi painottaa työllisyyttä, reaalitaloutta ja hintavakautta, mikä heijasti laajempia yhteiskunnallisia muutoksia, kuten äänioikeuden laajentumista ja työväenliikkeiden kasvua.[5]
1920-luvulla Fed tasapainotti kultakantaan sidottua ulkoista vakautta ja sisäistä vakautta (hinnat, tuotanto, työllisyys), mutta kultakanta rajoitti sen toimintaa. Fedin noudattama "real bills" -doktriini, joka salli lainat vain itsestään likvidoituvilla yritystodistuksilla, johti tiukkaan rahapolitiikkaan vuonna 1928, mikä laukaisi taantuman 1929 ja pahensi suurta lamaa 1930–1933, kun Fed ei toiminut viimeisenä lainanantajana. Rahan tarjonnan romahdus aiheutti deflaation ja talouskriisin.[5]
Suuren laman jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suuren laman jälkeen Fed uudistettiin vuosien 1933 ja 1935 pankkilailla, jotka siirsivät vallan keskuspankista hallintoneuvostolle ja alistivat Fedin valtiovarainministeriölle. Itsenäisyys palautui vuonna 1951, jolloin Fed alkoi William McChesney Martinin johdolla harjoittaa vastasyklistä politiikkaa, joka lievensi taantumia ja piti inflaation alhaisena Bretton Woods -järjestelmän puitteissa.[5]
Toisen maailmansodan jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1960-luvulla Fed siirtyi keynesiläiseen politiikkaan painottaen työllisyyttä inflaation kustannuksella, mikä johti suureen inflaatioon 1960–1970-luvuilla. Inflaatio-odotukset kiihtyivät, kunnes Paul Volckerin rahapolitiikan kiristys (1979–1982) nosti korot kaksinumeroisiksi, aiheuttaen taantuman mutta murtaen inflaation.[5]
1990-luvulta lähtien Fed on noudattanut implisiittistä inflaatiotavoitetta, käyttäen federal funds -korkoa politiikkavälineenään, muistuttaen kultakannan aikaista sitoutumista hintavakauteen. Keskuspankkien riippumattomuus on ollut keskeinen kehityskulku. Alun perin yksityiset keskuspankit olivat riippumattomia mutta sidottuja kultakantaan.[5]
Johtokunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Johtokunnassa (Board of Governors of the Federal Reserve System) on seitsemän jäsentä, joiden toimikausi on 14 vuotta, ellei presidentti poista heitä asemastaan. Johtokunta ei saa rahoitusta liittovaltiolta, vaan juuri toisin päin.
Avomarkkinakomitea
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Avomarkkinakomitea Federal Open Market Committee koostuu seitsemästä johtokunnan jäsenestä, viidestä alueellisen keskuspankin pääjohtajasta sekä seitsemästä äänivallattomasta jäsenestä. New Yorkin alueen keskuspankilla on pysyvä äänivalta. Johtokunta valitsee kuusi muuta jäsentä alueellisista keskuspankeista kiertoperiaatteella. Perinteisesti puheenjohtajaksi on valittu johtokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajaksi New Yorkin alueen keskuspankin pääjohtaja.
Komitea valvoo avomarkkinoiden toimintaa, määrittää rahalajien kokonaismäärien kasvurajat ja johtaa keskuspankin toimintaa valuuttamarkkinoilla. Komitea päättää ohjauskorosta (federal funds target rate).
Komitea päättää koroista kahdeksan kertaa vuodessa etukäteen tiedossa olevina ajankohtina. Tarvittaessa korosta voidaan päättää muulloinkin.
FED:in johtokunnan nykyiset jäsenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Pääjohtajat[6] | Astunut virkaan | Jättää viran | |
|---|---|---|---|
|
Jerome Powell (johtokunnan puheenjohtaja) |
5. helmikuuta 2018 (johtokunnan puheenjohtaja)
23. toukokuuta 2022 (uudelleennimitetty) |
15. toukokuuta 2026 (johtokunnan puheenjohtaja) |
| 25. toukokuuta 2012 (keskuspankin pääjohtaja)
14. kesäkuuta 2014 (uudelleennimitetty) |
31. tammikuuta 2028 (keskuspankin pääjohtaja) | ||
|
Lael Brainard (johtokunnan varapuheenjohtaja) |
23. toukokuuta 2022 (johtokunnan varapuheenjohtaja) | 15. toukokuuta 2026 (johtokunnan varapuheenjohtaja) |
| 16. kesäkuuta 2014 (keskuspankin pääjohtaja) | 31. tammikuuta 2026 (keskuspankin pääjohtaja) | ||
|
Michael Barr (johtokunnan varapuheenjohtaja) |
19. heinäkuuta 2022 (johtokunnan varapuheenjohtaja) | 13. heinäkuuta 2026 (johtokunnan varapuheenjohtaja) |
| 19. heinäkuuta 2022 (keskuspankin pääjohtaja) | 31. tammikuuta 2032 (keskuspankin pääjohtaja) | ||
.jpg)
|
Michelle Bowman | 26. marraskuuta 2018
1. helmikuuta 2020 (uudelleennimitetty) |
31. tammikuuta 2034 |
|
Christopher Waller | 18. joulukuuta 2020 | 31. tammikuuta 2030 |
|
Lisa Cook | 23. toukokuuta 2022 | 31. tammikuuta 2024 |
.jpg)
|
Philip Jefferson | 23. toukokuuta 2022 | 31. tammikuuta 2036 |
Alueelliset keskuspankit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueelliset keskuspankit, Federal Reserve Banks myöntävät yksityisille pankeille osakkeita, mikä tekee niistä keskuspankkijärjestelmän jäseniä ja lain mukaan velvoittaa ne ylläpitämään osaltaan Yhdysvaltain valuuttavarantoa. Vastineeksi ne saavat osinkoa keskuspankin tuotosta.
Alueellisten konttoreiden sijaintikaupungit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueellisten keskuspankkien valuuttavarannot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Aluekonttori | Valuuttavaranto (USD)[8] |
|---|---|
| Kaikkien aluepankkien varannot yhteensä | 4,48 biljoonaa USD |
| FED New York | 2,46 biljoonaa USD |
| FED San Francisco | 583 miljardia USD |
| FED Richmond | 278 miljardia USD |
| FED Atlanta | 260 miljardia USD |
| FED Chicago | 181 miljardia USD |
| FED Dallas | 168 miljardia USD |
| FED Cleveland | 140 miljardia USD |
| FED Boston | 129 miljardia USD |
| FED Philadelphia | 124 miljardia USD |
| FED Kansas City | 70 miljardia USD |
| FED St. Louis | 56 miljardia USD |
| FED Minneapolis | 36 miljardia USD |
Kriittiset näkemykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Jotkut pitävät keskuspankkijärjestelmää liittovaltion edun vastaisena ja syyttävät keskuspankin toimivan enemmän omistajiensa kuin liittovaltion eduksi. Liittovaltion kannalta olisi edullisempaa, jos se itse laskisi liikkeelle setelit ja hallitsisi rahapolitiikkaa. Kriittisen näkemyksen mukaan liittovaltion velkaantuminen kasvattaa vain keskuspankin voittoa ja luo tilanteen, jossa keskuspankin etu on vastakkainen liittovaltion edun kanssa. Lisäksi väitetään, että kaikki keskuspankin omistajat eivät ole julkisesti selvillä.
Yhdysvaltain historiassa keskuspankkia ovat hallinnoineet vuorotellen sekä liittovaltio että yksityisomisteinen pankki. Useat itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajat olivat vahvasti liittovaltion hallinnoiman keskuspankin puolestapuhujia. Yhdysvaltain perustuslaki asettaa rahapolitiikan hoitamisen liittovaltion tehtäväksi.
Fedin pääjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Järjestys | Pääjohtaja (Syntynyt-Kuollut)[9] |
Virkakausi | Nimittänyt presidentti | |
|---|---|---|---|---|
| 1 | 
|
Charles Hamlin (1861–1938) |
10.8.1914 – 19.8.1916 | Woodrow Wilson |
| 2 | 
|
William P. G. Harding (1864–1930) |
10.8.1916 – 9.8.1922 | |
| 3 | 
|
Daniel R. Crissinger (1860–1942) |
1.5.1923 – 15.9.1927 | Warren G. Harding |
| 4 | 
|
Roy A. Young (1882–1960) |
4.10.1927 – 31.8.1930 | Calvin Coolidge |
| 5 | 
|
Eugene Meyer (1875–1959) |
16.9.1930 – 10.5.1933 | Herbert Hoover |
| 6 | .jpg)
|
Eugene Robert Black (1873–1934) |
19.5.1933 – 15.8.1934 | Franklin D. Roosevelt |
| 7 | .jpg)
|
Marriner S. Eccles (1890–1977) |
15.11.1934 – 31.1.1948 | |
| 8 | .jpg)
|
Thomas B. McCabe (1893–1982) |
15.4.1948 – 31.3.1951 | Harry S. Truman |
| 9 | 
|
William M. Martin (1906–1998) |
2.4.1951 – 31.1.1970 | |
| 10 | 
|
Arthur F. Burns (1904–1987) |
1.2.1970 – 31.1.1978 | Richard Nixon |
| 11 | 
|
G. William Miller (1925–2006) |
8.3.1978 – 6.8.1979 | Jimmy Carter |
| 12 | 
|
Paul Volcker (1927–2019) |
6.8.1979 – 11.8.1987 | |
| 13 | 
|
Alan Greenspan (s. 1926) |
11.8.1987 – 31.1.2006 | Ronald Reagan |
| 14 | 
|
Ben Bernanke (s. 1953) |
1.2.2006 – 31.1.2014 | George W. Bush |
| 15 | 
|
Janet Yellen (s. 1946) |
1.2.2014 – 1.2.2018 [10] | Barack Obama |
| 16 |
|
Jerome Powell (s. 1953) |
1.2.2018 – virassa | Donald Trump Joe Biden |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katsaus Yhdysvaltain rahapolitiikkaan, Euro & talous 4 • 2006[vanhentunut linkki]
- Yhdysvaltain perustuslaki Article I, section 8 (englanniksi)
- Creature of Jekyll Island (englanniksi)
- The Federal Reserve and the New World Order (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ United Satates Foreign Exchange Reserves, 1994 – 2025 | CEIC Data www.ceicdata.com. Viitattu 5.9.2025.
- ↑ Federal Reserve lowers interest rates by 0.25 percentage points in first cut since December - CBS News www.cbsnews.com. 17.9.2025. Viitattu 17.9.2025. (englanniksi)
- ↑ Federal Reserve Act encyclopedia.com.
- ↑ Petri Sajari: Jerome Powell nousee yhdeksi maailman vaikutusvaltaisimmista rahapoliittista päättäjistä – Trump nimitti republikaanin keskuspankin pääjohtajaksi Helsingin Sanomat. Viitattu 2.11.2017.
- ↑ a b c d e f Bordo, Michael D.: A Brief History of Central Banks Federal Reserve Bank of Celveland. 2007-01-1. Viitattu 14.9.2025.
- ↑ FRB: Board Members 22.12.2018. Federalreserve.gov. Viitattu 22.12.2018.
- ↑ New York Fed Announces Closing of Buffalo Branch, Effective October 31 New York.
- ↑ Factors Affecting Reserve Balances/Release Dates/Current release federalreserve.gov. Viitattu 4.12.2014.
- ↑ Membership of the Board of Governors of the Federal Reserve System, 1914-Present About the Fed. Federal Reserve. Viitattu 11.6.2014.
- ↑ Janet L. Yellen, Chair October 19, 2017. federalreserve.gov. Arkistoitu huhtikuu 13, 2017. Viitattu January 26, 2018.
Videot ja äänitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kongressin edustaja[vanhentunut linkki] Ron Paul (englanniksi)
- Money Masters sisältää suoria lainauksia asianosaisilta (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Fedin kotisivut (englanniksi)
- https://www.frbatlanta.org/
- https://www.bostonfed.org/
- https://www.chicagofed.org/
- http://www.clevelandfed.org/
- https://www.dallasfed.org/
- https://www.kansascityfed.org/
- https://www.minneapolisfed.org/
- https://www.newyorkfed.org/
- https://www.phil.frb.org/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- https://www.richmondfed.org/
- https://www.frbsf.org/
- https://www.stlouisfed.org/
- https://federalreserveonline.org/ (Arkistoitu – Internet Archive)
